Koululaiset suhtautuvat nurjasti ruotsinkielisiin

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Suuri osa peruskoulun yläasteen oppilaista suhtautuu Suomen ruotsinkieliseen väestöön nurjasti ja osin kielteisesti. Tytöistä 14 prosenttia ja pojista peräti 40 prosenttia suhtautuu kielteisesti ruotsinkieliseen väestöön.

    Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jossa selvitettiin peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten asennoitumista Suomen ruotsinkieliseen väestöön ja ruotsin kielen opiskeluun. Siihen osallistui noin 500 yläasteen yhdeksännen luokan oppilasta Tampereelta, Turusta ja Lapulta. Se on osa Isänmaallinen ja suvaitsevainen nuori -projektia.

    Peruskoulun yläasteella ruotsin kielen opiskelu on pakollista. Tätä käytäntöä kannatti tytöistä 44 prosenttia ja pojista 19 prosenttia. Valinnaista ruotsia piti parempana tytöistä 31 prosenttia ja pojista 45 prosenttia.

    Tampereen yläasteen oppilaat suhtautuivat kielteisimmin Suomen ruotsinkieliseen väestöön. Turussa oppilaat suhtautuivat ruotsinkielisiin myönteisimmin. Myönteisesti suhtautuvia oppilaita oli Turussa 30 prosenttia ja Tampereella 5 prosenttia. Turussa ruotsinkielisiä on väestöstä 5 prosenttia, Tampereella 0,5 prosenttia.

    Oppilaista 28 prosenttia piti Ruotsalaista kansanpuoletta isänmaallisena. Noin puolet oppilaista oli sitä mieltä, että RKP on epäisänmaallinen. Kasvatustieteiden tohtori Osmo Virrankosken arvioi, että jos ruotsi olisi valinnainen tai vapaaehtoinen, suuri osa oppilaista valitsisi muun kuin ruotsin. Ruotsin kielen osaaminen vähenisi Suomessa, ja Suomen ruotsinkielinen väestö eristyisi entistä enemmän. Peruskoululaisten asennoituminen ruotsinkielisiin on hänen mukaansa piilevää nurinaa. Se on luonteeltaan toisenlaista kuin rasismi.
    (STT)

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •