Koulurakennusten sisäilman laatu on koko maan kattava ongelma. Uusissa kouluissa merkittävin ongelmanaiheuttaja on monimutkaistunut rakennustekniikka, vanhoja kouluja rasittaa kiinteistön ikä.
Helsingin Latokartanon upouudessa peruskoulussa sisäilman ongelmat alkoivat vuonna 2009. Kaikki alkoi rakennusvirheestä: betoni oli ollut liian kosteaa, kun sen päälle oli jo laitettu linoleumimatto. Ongelmia tuotti myös ilmanvaihtojärjestelmä.
— Ilmanvaihto tapahtuu osin painovoimaisesti, mutta järjestelmä on myös hyvin tekninen. Kun luokkatilojen ilmastointijärjestelmät alkoivat reistailla, sisäilmaan vapautui materiaaleista kemiallisia päästöjä, joiden vuoksi koulun henkilökunta alkoi oireilla, kertoo Helsingin kaupungin Tilakeskuksen päällikkö Sari Hildén.
Hildénin mukaan energiansäästöön pyrkivä uusi tekniikka on herkempää kuin vanha. Lisäksi nykyisin rakentamisessa käytetään enemmän materiaaleja ja kiinteistöissä on yhä enemmän erilaisia liitoskohtia.
— Nuo rakenteiden liitoskohdat eivät kestä säärasitusta, ja liittymien vääränlainen rakentaminen aiheuttaa sitten vesivuotoja, Hildén sanoo.
Peruskorjaus ykkösasia
Eniten peruskorjausta vailla ovat 1960- ja -70 -luvuilla valmistuneet koulut. Hildén sanoo, että pääkaupunkiseudun koulujen korjaustyöt on priorisoitu. Korjaustyö etenee kuitenkin hitaasti, sillä kaupungin on hankalaa löytää korjausten ajaksi korvaavia tiloja sadoille oppilaille.
Jo kertaalleen peruskorjatuissa koulurakennuksissakin on esiintynyt ilmanlaadun ongelmia. Helsingin vanhan Sibelius-lukion ilmanvaihto uusittiin muutama vuosi sitten, ja nyt koulua korjataan jälleen. Hildénin mukaan uusi tekniikka ei sovi yhteen vanhojen rakenteiden kanssa.
Henkilökunta oireilee
Pitkäaikainen altistus huonolle sisäilmalle aiheuttaa eriasteisia terveysongelmia. Homealtistus on aiheuttanut koulujen henkilökunnalle astmaa, hengitystievaikeuksia. Esimerkiksi mineraalikuidut eivät aiheuta pysyviä oireita.
— Eristeiden kemikaaleista ja kuiduista johtuvat ääni-, iho-, ja kurkun ärsytysongelmat eivät ole yhtä pitkäaikaisia kuin homeesta johtuvat, Hildén sanoo.
Oppilaat ovat oireilleet henkilökuntaa huomattavasti vähemmän.
- Lapset ovat oireilleet vasta silloin, jos rakennusten vauriot ovat olleet hyvin lähellä, eli luokkahuoneissa.
Vanha ongelma
Hildénin mukaan koulujen sisäilmaongelmat ovat kestäneet jo vuosia.
— Olen tutkinut koulukiinteistöjä työni puolesta 1990-luvun puolivälistä saakka, ja aina niissä on ollut sisäilman ongelmia. Tietoisuus sisäilman vaikutuksista on kasvanut räjähdysmäisesti, ja sen vuoksi niihin osataan nyt puuttua, Hildén sanoo.
Sisäilmaongelmiin on nyt puututtu pääkaupunkiseudulla rajuin ottein. Helsingin Sanomien mukaan Helsinki, Espoo ja Vantaa käyttävät peruskorjauksiin tänä vuonna yhteensä 100 miljoonaa euroa.
Hildénin mukaan koulujen sisäilman ongelmat ovat olleet suuri oppimisprosessi myös alan asiantuntijoille.
— Virheiden mahdollisuus rakentamisessa on suuri, ja asiantuntijatkin ovat olleet erimielisiä oikeanlaisesta menettelystä.
Korjausrakentaminen maksetaan verorahoista, sillä kaupungit vastaavat omista kiinteistöistään.
— Mutta jos urakoitsija on selvästi tehnyt virheen, hän on siitä vastuussa. Näin on esimerkiksi silloin, jos mattoja tms. on lähdetty rakentamaan märälle alustalle.
Haagalaiskoulun vanhemmat kauhuissaan asbestista - lapsia ei päästetä kouluun
HS: Sisäilmaongelmista jättikulut pääkaupunkiseudun kouluissa