Vuonna 1992 äideistä vain 7,6 prosenttia lopetti tupakoinnin raskauden aikana. Nykyisin yhä useampi tumppaa raskausuutisen saadessaan, mutta parannettavaa löytyy silti: kotimaisen tutkimuksen mukaan osa tupakoinnin haitoista koettiin vähäpätöisinä.
Joka kuudes suomalainen tupakoi. Naisista 14 prosenttia polttaa. Raskauden aikaan tupakoi 16 prosenttia naisista. Luku on edelleen sama kuin 1980-luvun lopussa.
Tupakointitutkimus 2013 selvitti odottavien äitien suhtautumista sauhutteluun. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy. Kyselyyn vastasi noin 260 lisääntymisikäistä henkilöä; lisäksi tutkimuksessa käytettiin hieman yli tuhannen hengen väestöaineistoa.
Tupakointi on tapa
Vuonna 2012 tupakoinnin lopetti 42 prosenttia kaikista synnyttäjistä. Nuoremmat eivät ole yhtä innokkaita lopettamaan tupakointia, sillä alle 20-vuotiaista synnyttäjistä vain 33 prosenttia pani pisteen sauhuttelulle.
Alle 20-vuotiaista joka toinen tupakoi raskauden aikana.
Tupakoinnin suurimpina syinä pidettiin tutkimuksen mukaan rutiinia ja tapaa, joka oli tärkein syy 34 prosentilla vastanneista. 14 prosenttia vastanneista piti sosiaalisia tilanteita tärkeimpänä syynä tupakoinnille. 17 prosenttia piti tärkeimpänä sitä, että tupakka rauhoittaa ja rentouttaa.
Erikoista kyllä, riippuvuutta tupakoinnin tärkeimmäksi syyksi kuvasi vain 11 prosenttia.
Tupakoinnin lopettamiseen vastaajilla ei ollut suuria haluja, sillä 42 prosenttia ei halunnut lopettaa ja 21 prosenttia ei ollut edes miettinyt asiaa.
Jos lopettamispäätökseen kuitenkin päädyttiin, tärkein syy oli oman terveyden parantaminen. Tieto raskaudesta oli toisella sijalla tärkeissä lopettamissyissä. 35 prosenttia vastanneista kuitenkin totesi, ettei kukaan ollut pyytänyt heitä lopettamaan tupakointia. Yleisin tupakoinnin lopettamista vaativa taho oli oma perheenjäsen tai läheinen.
Näkyvät haitat pelottavat
Tutkimuksessa keskityttiin myös tupakointiin raskauden aikana. Vastanneet tunsivat hyvin tupakoinnin yleiset terveyshaitat raskaudelle. Yleisiä terveyshaittoja ovat sikiön hapenpuute ja allergioille ja astmalle altistuminen.
Vakavat ja jopa sikiön kuolemaan johtavat terveyshaitat eivät kuitenkaan olleet yhtä tuttuja: 23 prosenttia vastanneista ei osannut sanoa, lisäsikö tupakointi sikiökuolleisuutta. 38 prosenttia ei tiennyt, lisäsikö tupakointi kätkytkuoleman riskiä.
Tupakointi lisää kumpaakin mainituista terveyshaitoista.
Tutkimuksen syvähaastatteluosuudessa selvisi, että odottavia äitejä pelottivat eniten lapseen kohdistuvat näkyvät haitat. Tutkimukseen liittyvissä syvähaastatteluissa oli viitattu alkoholin aiheuttamiin terveysongelmiin lapsella: raskaudenaikaisen alkoholinkäytön seurauksena voi syntyä niin sanottu FAS-lapsi eli sikiön alkoholioireyhtymästä kärsivä lapsi, jolla on esimerkiksi kasvojen kasvuhäiriöitä.
Siitä, voiko raskaana ottaa lasillisen viiniä, kiistellään edelleen. Tupakoinnin suhteen tällaista pohdintaa ei tarvita, sillä yksikin tupakka on todistetusti haitallinen. Mielikuva tupakoinnin aiheuttamista konkreettisista haitoista oli tutkimuksen äideillä kuitenkin epämääräinen.
Stressin haitallisuutta ei voi verrata tupakoinnin haittoihin
Tutkimuksen mukaan osa tupakoinnin haitoista koettiin vähäpätöisinä. Esimerkiksi pienipainoisuutta saatettiin pitää jopa hyvänä asiana, koska pieni vauva on helpompi synnyttää.
Äidit myös kokivat, ettei yksin tupakkaa voi syyttää esimerkiksi oppimis- ja keskittymisvaikeuksien syntymisestä, joihin raskaudenaikaisella tupakoinnilla on yhteyttä.
Osa äideistä uskoi, että tupakoinnin lopettaminen ja sen aiheuttama stressi aiheuttavat enemmän haittoja kuin satunnainen savuke. Stressin haitallisuutta ei kuitenkaan voi edes verrata tupakoinnin haittoihin. Moni äiti ei tiedä, että raskaanakin voi käyttää korvaushoitoja, kuten nikotiinipurukumia, ohjatusti.
Katso alta syöpäjärjestöjen kampanjavideo!
Upotettavan Youtube-videon id
Lisätietoa: Tuhkalapset.fi
Lue myös:
Maria Aarnio, maria.aarnio(at)mtv.fi