Sisäkaton panelointiin on tarjolla paljon erilaisia materiaalivaihtoehtoja. Puupaneeli lienee yleisin, ja sitähän saa mitä erilaisimmilla profiileilla höylättynä. Valitsimme tällä kertaa 15x120 stp:n. Numerot tarkoittavat leveyttä ja paksuutta millimetreinä ja stp sitä, että pontit ovat pyöristettyjä. Toinen vaihtoehto olisi stv, jossa pontit ovat terävät ja v-mallliset. Ja lisäksi löytyy vaikkapa karossi- tai sormipaneelia, jos sellainen sattuu miellyttämään.
Yleisin sisäkattoon käytettävä puulaji on terveoksainen kuusi, ja siihen sattui myös meidän valintamme - tehtaalla kahteen kertaan valkolakattuun. Pintakäsittelyjähän voi itse kukin tehdä myös makunsa mukaan: puun voi öljytä, vahata tai lakata, tai jättää jopa kokonaan käsittelemättäkin. Ka kuusen lisäksi voi valita esimerkiksi mäntyä, haapaa tai leppää - haapaa ja leppää käytetään enemmänkin saunan puolella, mutta ei niitä mikään estä käyttämästä asuinpuolellakin, jos ulkonäkö tuntuu miellyttävän.
Reiska tutki ensimmäiseksi katon mitat: pituuden, leveyden ja mahdollisen kiilaamisen (siis sen, onko paneloitava alue todella suorakulmainen - usein se ei ole.) Kiilaaminen on otettava huomioon jakoa ja työn kulkua suunniteltaessa; tämä katto oli peräti neljän metrin levyinen ja silloin pieni kiilaaminen korjataan helposti siirtämällä aina uuden laudan toista päätä vaikkapa milli kerrallaan. Muutaman laudan välein mitta tarkastetaan siitä seinästä, jonka suuntaan työ etenee ja korjataan vastaavasti tuloksen mukaan.
Jako kannattaa tietysti miettiä ennen ensimmäisen laudan kiinnittämistä. Ei kannata jättää toiseen reunaan kovin kapeaa suikaletta, vaan halkaista suosiolla ensimmäinen lauta, jolloin viimeiseksi laudaksi vastakkaiselle puolelle tulee suunnilleen samanlainen. Koska tässä katossa viimeiseksi olisi jäänyt noin 2,5 cm:n suikale, Reiska mitoitti jaon siten, että ensimmäinen lauta halkaistiin suunnilleen puolivälistä.
