Kotiin palaavat vierastaistelijat mietityttävät Venäjällä

Venäläisiä on liittynyt Isisin ja muiden Syyriassa taistelevien islamistiryhmien joukkoihin viime vuosien aikana muutamia tuhansia. Arviot vaihtelevat  1000–8000 välillä, mutta monet asiantuntijat uskovat viranomaisten arvion – 2900 lähteneen – olevan lähinnä totuutta.

Ilmiötä tutkineen Istanbulissa eurooppalaiselle Crisis Group -järjestölle työskentelevän Jekaterina Sokirjanskan mukaan taistelijoiden joukossa on paljon Kaukasuksella Syyriaan lähteneitä. Heistä osa on tshetsheenitaistelijoita, jotka ovat sotineet Venäjää vastaan jo ensimmäisen ja toisen Tshetshenian sodan aikana.

Sokirjanska käyttää tshetsheenitaistelijoista termiä ”vienti-jihadistit”. Hän on selvittänyt paljon Syyriassa taistelevien tshetsheenien taustoja, ja julkaisi asiasta tutkimuksen keskiviikkoaamuna.

Tekstissään Sokirjanskaja kommentoi myös väitettä, jonka mukaan Venäjän rajaviranomaiset olisivat tarkoituksella päästäneet jihadistit rajan yli Turkkiin ennen Sotshin olympialaisia, jotta heistä päästäisiin eroon.

Sotatoimet ongelmallisia

Uskonto ja yhteiskunta -tutkimusohjelman johtaja Carnegie keskuksesta uskoo, että Venäjän sotatoimet Syyriassa ovat myös vaikuttaneet nuorten radikalisoitumiseen.

Aleksei Malashenkon mukaan monet venäläismuslimit ovat sunneja, eivätkä pidä siitä, että Venäjä tukee shiiahallintoja niin Syyriassa kuin Iranissakin.

– Erityisesti Venäjän syyrialaisoppositioon suuntaamat pommitukset ovat lisänneet jännitteitä, Malashenko sanoo.

Malashenkon mukaan virkavallan suhtautuminen muslimiyhteisöihin on tällä hetkellä ongelmallinen, ja saattaa lisätä myös entisestään radikalisoitumista.

– Radikaalia islamia vastaan taistelu ”raipan ja rinkelin” politiikalla on ollut toistaiseksi työn takana, sillä tänä päivänä käytetään lähinnä keppiä, Malashenko toteaa.

Kohti deradikalisointia

Jekaterina Sokirjanskajan mukaan vierastaistelijat ovat riski Venäjälle.

– Jos emme ratkaise tätä ongelmaa, yksi tai toinen jihaidsti ryhmä aktivoituu Venäjällä, hän sanoo.

Sokirjanskajan mukaan paras tapa estää ja purkaa radikalisoitumista olisi ratkaista tekijät, jotka aiheuttavat radikalisoitumista. Lisäksi tarvitaan työtä, jotta palanneet taistelijat voivat palata normaalielämään.

– Tästä on rohkaisevia esimerkkejä Dagestanissa, missä toimii taistelijoiden kotouttamiseen tähtäävä komitea. Heidän kauttaan normaalielämään palanneista taistelijoista yksikään ei ole palannut Syyriaan, Sokirjanskaja kertoo.