Kotietsintä paljasti poliitikko Torssosen hahmotelmat salaisesta sissiarmeijasta: Tällaisia olivat muistiinpanot ja hurjat soveltuvuusehdot "Valkoisille susille"

1:49
Videokooste Torssosen muistiinpanoista: kuntapoliitikko suunnitteli äärioikeistolaisen veljeskunnan perustamista

“Vihollisen verta vuodattaneita” eliittijäseniä, “spartakoe” ja viranomaistoimintaan soluttautuvia haamujäseniä. Kaupunginvaltuutettu Teemu Torssoselta löytyi kotietsinnässä papereita, jotka herättivät poliisin mielenkiinnon.

Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin vaalipäällikön Pekka Katajan murhan yrityksen esitutkintamateriaalista käy ilmi suunnitelma, jonka perussuomalaisista poispotkittu kuntapoliitikko Teemu Torssonen oli laatinut perustaakseen äärioikeistolaisen järjestön.

Esitutkintamateriaalissa on parisenkymmentä sivua kuulakärkikynällä rustattuja muistiinpanoja, jotka poliisi on puhtaaksikirjoittanut. Poliisin mukaan Torssosen pyrkimyksenä on ollut luoda hierarkkisesti järjestäytynyt ryhmittymä, joka olisi tarvittaessa valmis äärimmäisiin keinoihin.

Torssonen on kiistänyt, että muistiinpanoissa hahmoteltu järjestö olisi koskaan ollut tosiallisesti toiminnassa.

Torssonen oli pitkään tutkintavankeudessa epäiltynä Katajan murhayrityksestä, mutta hänellä oli alibi. Näin ollen Torssonen ei joutunut syytetyn penkille, mutta Katajan näkemyksen mukaan Torssonen oli mukana väkivallanteon valmistelussa.

Rikoksen taustalla on paikallispoliittista vihanpitoa, josta kerrotaan artikkelin loppuosassa.

Tapion miehet, Ukon soturit, Susiveljet...

Torssosen käsinkirjoittamista muistiinpanoista käy ilmi, että sissiarmeijan tai “yhteiskunnallisen toisia auttavan salaseuran” kaltaisella ryhmittymällä oli lukuisia nimihahmotelmia: YL, Valkoiset Sudet, Valkoisten Susien veljeskunta, Tapion miehet, Tapion veljeskunta, Pohjolan miehet, Ukon soturit, Susiveljet, Valkoisen Graniitin veljeskunta, Sinivalkoiset Susiveljet ja niin edelleen.

Lisäksi järjestölle oli hahmoteltu sääntölistausta:

Kunnioita ja arvosta kanssajäseniäsi. Osoita tämä esimerkiksi sanoissasi ja teoissasi

Täytä velvollisuutesi

Älä kantele viranomaisille 

Älä koskaan anna lupausta jota et pysty pitämään

Älä varasta jäseneltä, jäsenen perheeltä tai järjestöltä

Loukkaantuminen tai vammautuminen tms. palveluksessa ei ole tekijä jolla erotetaan vaikka sen vuoksi ei pärjää soveltuvuustestissä 

Muistiinpanoissa oli luonnosteltu myös, minkälaiset henkilöt olisivat soveltuvia järjestön jäseniksi ja millaisia ominaisuuksia heiltä vaadittaisiin. Järjestön jäseniksi kaivattaisiin etupäässä 18–55-vuotiaita miehiä, jotka eivät kärsi päihderiippuvuuksista ja olisivat vähintään 160 senttiä pitkiä.

Haluttuja ominaisuuksia olisivat muun muassa katu-uskottavuus, voima, kestävyys, peruskunto ja "perussuoritteet", kuten seinän yli kiipeäminen, hyppäys ja kaverin kanto. 

Erilaisina testisuoritteina on mainittu lisäksi muun muassa Cooperin testi, leuanveto ja vauhditon pituushyppy.

Lisäksi luonnoksissa on “Spartakoe” eli kolmivuorokautinen testi, jossa jäsenen tulisi selvitä yksistään luonnossa.

Mainittuna on myös “kiipeäminen 15–20 metrin korkeuteen ja esim. tekstiviestin lähettäminen sieltä” sekä “Do you have what it takes” -testi, jonka sisällöstä ei ole tarkempia mainintoja.

Erilaisia jäsenyyksiä: haamut, seniorit, eliitti

Luonnostelmien mukaan haussa olisi “jengiläisiä” ja “sissejä”, jotka olisivat “katu-uskottavia”.

Torssosen jäsenyysluonnostelmissa esiintyvät seniorit, haamujäsenet, tukitiimiläiset ja eliittijäsenet tavallisten jäsenten lisäksi.

Seniorit olisivat eräänlaista “viisaimmistoa”ja vaikuttaneet järjestössä vähintään 10 vuotta.

Haamujäsen puolestaan olisi henkilö, jonka jäsenyys jouduttaisiin salaamaan esimerkiksi viranomaisten vuoksi. Hän voisi kuitenkin edesauttaa järjestön päämäärien toteutumista vaikkapa poliisissa tai puolustusvoimissa. 

Eliittijäsenyys puolestaan muodostuisi vähintään viiden vuoden jäsenyydestä. Eliittijäseneen kohdistuisi myös kovempia fyysisiä vaatimuksia kuin perusjäseneen. Eliittijäsenellä olisi esimerkiksi taistelu- ja kamppailukokemusta, eli hän olisi “vuodattanut vihollisen verta” järjestön puolesta.

Muistiinpanoista käy ilmi, että “yhteiskunnasta riippumattoman” järjestön tarkoituksena olisi vastustaa maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta, mutta vaalia “suomalaista skandinaavista kulttuuria, perintöä, juuria ja identiteettiä”.

Torssosen mukaan muistiinpanot ovat vuosia vanhoja, mutta poliisitutkinnassa niihin perehdyttiin varsin tarkanoloisesti.

– Tämä on ollut enemmänkin sellaista vähän niin kuin larppausta ja epärealistista kaavailua, jolla ei ole ollut mitään merkittävää todellista toimintaa. Enemmän ajatustasolla ollutta ja käsittääkseni kaikki mukana olleet ovat ajatelleet samalla lailla ja ymmärtäneet, että ei tällaista tule koskaan olemaan, ainakaan merkittävällä tavalla, Torssonen sanoi kuulusteluissa.

Puoluepotkut ja vihanpitoa

Torssonen oli pitkään tutkintavankeudessa epäiltynä Katajan murhan yrityksestä. Helmikuun alussa hän sai syyttämättäjättämispäätöksen, sillä riittävää näyttöä Torssosen osallisuudesta rikokseen ei ollut.

Torssosella oli alibi. Hän oli kalastuksenvalvontatehtävissä Jyväskylässä, kun Pekka Kataja hakattiin henkihieveriin asuntonsa eteisessä Jämsänkoskella.

Tutkinnassa on ilmennyt, että Torssonen kantoi kaunaa vaalipäällikkö Katajaa kohtaan menneistä tapahtumista.

Torssosta ei pyrkimyksistään huolimatta nimetty kevään 2019 perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaaksi. Hänet erotettiin perussuomalaisista saman vuoden toukokuussa muun muassa epäasillisen käytöksen vuoksi.

Katajan mukaan Torssonen ja hänen tukijoukkonsa olivat kohdistaneet Torssosen sivuuttamisesta kummunneen vihansa nimenomaisesti Katajaan, vaikka kuntapoliitikkoa koskevat päätökset tehtiin puolueessa yhteistuumin.

Puoluepotkujen jälkeen Torssosen tukijoukot aloittivat kampanjan, jossa perussuomalaisten puoluehallitusta vaadittiin palauttamaan hänen jäsenyytensä. Poliisin mukaan tietoteknisessä tutkinnassa on taltioitu useita Torssosen kirjoituksia ja videotallenteita.

Niissä hän purkaa ajatuksiaan ja katkeruuttaan perussuomalaisten piiritoiminnasta ja erityisesti alueen vaalipäälliköstä. 

– Kirjoituksista ja tallenteista on havaittavissa Torssosen jopa pakkomielteiseksi katsottava suhtautuminen tapahtuneisiin asioihin ja erityisesti vaalipäällikkö Katajaan, esitutkinnassa todetaan.

Syytetyn penkillä 41-vuotias ex-kampanjapäällikkö

Murhan yrityksestä epäiltyinä oli esitutkinnan aikana Torssosen lisäksi kolme muuta miestä, jotka lukeutuvat hänen kannattajajoukkoonsa. 

Lopulta syytetyn penkille päätyi ainoastaan 41-vuotias mies, joka toimi aiemmin Torssosen kampanjapäällikkönä.

Syytetty mies kiistää syyllisyytensä. Hän ei ole oman kertomansa mukaan ollut Jämsässä tapahtumahetkellä 17. heinäkuuta 2020, vaan Tuusulassa kotonaan.

Tutkinnassa ei ole selvinnyt, kuka on  toinen Katajan kimppuun käyneistä miehistä.

Pekka Katajaan kohdistunutta murhan yritystä käsiteltiin tiistaina ja keskiviikkona käräjillä Jyväskylässä. Tuomio asiassa annetaan myöhemmin.

MTV Uutiset haastatteli murhan yrityksen takia pitkään vangittuna ollutta Teemu Torssosta. Katso koko haastattelu videolta.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja