Korvasienisatoa riittää etelässä jo poimittavaksi, ja ensimmäiset korvasienet ovat jo ilmestyneet kauppojen vihannesosastoille. Korvasieni (Gyromitra esculenta) kasvaa koko maassa. Etelässä paras sato ajoittuu toukokuuhun, Kainuussa ja Metsä-Lapissa kesäkuuhun.
Korvasieni sellaisenaan on hengenvaarallisen myrkyllinen, joten sitä ei koskaan saa syödä tai käyttää tuoreena ruokaan. Vasta oikean käsittelyn jälkeen se muuttuu tappavan myrkyllisestä mitä herkullisemmaksi ruokasieneksi, tähdentää Elintarvikevirasto kuluttajille osoittamassaan korvasieniohjeessa.
Korvasienet on keitettävä kahteen kertaan runsaassa vedessä vähintään viisi minuuttia ja huuhdeltava hyvin molempien keittokertojen jälkeen runsaassa vedessä. Aivopoimujen tai tippaleivän näköinen korvasieni ilmestyy jo huhtikuussa kulottuneen kasvillisuuden joukkoon.
Englanniksi korvasienen nimi onkin brain mushroom tai poisonous brain mushroom. Korvasienten itiöemät alkavat kasvaa kevätauringossa poimittaviksi korvasieniksi jo lumien sulamisvesistä. Korvasieni kasvaa hiekka-, hieta- ja moreenipohjaisissa havumetsissä.
Poimija löytää lajin varmimmin paikoista, joissa maaperän pintakerros on rikkoutunut: hakkuiden jälkeinen auraus tai laikutus, polut ja ajourat tai soranotto lisäävät satoa.
Ontto lakki on vaalean- tai tummanruskeaa muhkuraista poimua, reunat ovat kääntyneet sisäänpäin ja ovat jalassa kiinni. Jalan koko vaihtelee, väriltään se on vaalean harmaa tai ihonvärinen. Lakin tavoin myös jalka on ontto. Malto on ohutta ja haurasta. Kun korvasienen halkaisee, paljastuu sienen kermanvalkea ja ontto sisus. Tuoksu on pähkinäisen voimakas ja hienostunut.
Korvasienten kasvua voi edistää myös rikkomalla pintakerrosta alueilla, joilla tiedetään korvasienen entuudestaan kasvavan. Maakuoppaan haudattu ja hiekalla peitetty havupuun kuorijäte ja jätepaperi voivat olla korvasieniviljelmän alku.
