Korut on syytä säilyttää pölyltä suojassa. Säilytyspaikan täytyy kuitenkin olla helposti käsillä, että koruista on näppärä valita mieleisensä. Vanha, koneiston puolesta jo loppuunkäytetty seinäkello on kaunis ja lähes sellaisenaan valmis korujen kodiksi.
Koneistoltaan ehjät seinäkellot ovat hinnoissaan. Niistä saa pulittaa 80-200 euroa jopa kirpputoreilla. Katseet kannattaakin suunnata koneistoltaan rikkinäisten kellojen suuntaan. Kirpputorilta 20 eurolla tingitty seinäkello oli jo kaikkensa antanut. Koneisto oli rikki mutta täyspuinen runko sekä kauniit lasit vielä täysin ehjiä.
Seinäkellon koneisto irrotettiin rungosta ja kellon kaappiosa pestiin huolellisesti. Vuosien pölyt olivat aiheuttaneet varsinkin kaapin yläpintoihin tummentumia, mutta vanhalla hammasharjalla hinkkaamalla nekin saatiin pestyä takaisin puun värisiksi.
Kellon koneisto oli kiinni rungossa kauniilla, koukeroisella telineellä. Se irrotettiin ja putsattiin, jonka jälkeen ruuvattiin takaisin alkuperäisiin reikiinsä. Koneiston teline toimii oivallisesti myös korutelineenä. Siihen saa ripustettua niin sormukset, rannekorut kuin kaulariipuksetkin.
Runkoon voi myös ruuvata lisää koukkuja tai asentaa kaappiin mittojen mukaan tilatut lasihyllyt koruja varten. Kaapin alahyllylle mahtuu pieniä korurasioita tai astioita sormusten ja korvakorujen säilytystä varten.
Tammipuinen korukaappi on melko tumma ja siksi pimeä. Jos kaappiin ei ole mahdollisuus osoittaa ulkopuolista kohdevalaisinta, voi kaapin valaista sisäpuolelta. Paristolla toimiva ja liiketunnistimella varustettu led-valaisin on kiinnitetty kaapin sisäpuolelle kaksipuolisella teipillä. Kun koruja hamuava käsi heilahtaa kaapissa, valo syttyy. Korut kimaltavat kauniisti valaistuina pimeinäkin aamuina ja korujen valinnasta tulee aamun helpoin hetki.
Tämä korukaappi haluttiin säilyttää alkuperäisenä mutta kaapin voi myös maalata. Kirkkaan punaisena tai mattapintaisena ja hopeisena kaappi olisi näyttävä elementti pukeutumishuoneen seinällä.
Teksti: Henna Kekki
Kuvat: Mikko Kekki