Korruptio on sekä Kreikan että Italian suurin ongelma

A cardboard cutout of a male organ with pictures of Italian Prime Minister Silvio Berlusconi (top); Maurizio Sacconi (R-bottom), Minister of Labour and Social Affairs and Renato Brunetta, Minister of Public Administration and Innovation leans on the door of the Ministry of Public Administration during a general strike, Rome, Italy, 06 September 2011.
Pahvikuviossa ylhäällä pääministeri Silvio Berlusconi, oikealla alhaalla työministeri Maurizio Saccon ja vasemmalla alhaalla julkishallinnon ministeri Renato Brunetta. Kuva liittyy yleislakkoon 6. syyskuuta 2011. Kuva: EPA.

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Pekka Torvinen

    pekka.torvinen(at)mtv3.fi

    Kreikkalaisen yhteiskunnan suurimpana ongelmana on pidetty villinä rehottavaa korruptiota. Sen takia velkakriisiin reagoiminen on ollut vaikeaa. Omalta osaltaan korruptio on myös ollut aiheuttamassa koko kriisiä.

    Suomen entinen Kreikan suurlähettiläs Ole Norrback kertoi MTV3 Uutisille viime viikolla, että kreikkalainen yhteiskunta on kokonaisuutena hyvin huonosti hoidettu.

    – Maassa on suuri byrokratia, joka jarruttaa kehitystä. Yhteiskunta on läpikotaisin korruptoitunut. Poliitikot pakenevat vastuuta, eikä oikeusjärjestelmään voi luottaa. Talouskriisi on seurausta näistä ongelmista.

    Kreikka on Transparency Internationalin vuoden 2010 CPI-korruptiolistalla sijalla 78. Mitä parempi sijoitus on, sitä vähemmän julkishallinnossa havaitaan korruptiota. Listan ykkösenä ovat Tanska, Uusi-Seelanti ja Singapore, jotka saavat kaikki 9,3 pistettä kymmenestä. Suomi on sijalla neljä 9,2 pisteellä. Kreikalla pisteitä on 3,5.

    Italia yhtä surkeassa jamassa

    Italian sijoitus Transparency Internationalin CPI-listalla on 67:s. Pisteitä se kerää 3,9. Sen tilanne on siis lähestulkoon sama kuin Kreikan.

    Järjestäytynyt rikollisuus on Italiassa jatkuva vitsaus. Vuonna 2008 se oli maan suurin bisnes. Mafian tulot olivat tuolloin 130 miljardia euroa, kertoo yksityinen italialainen tutkimuslaitos Eurispes. Se vastaa yhteensä yhdeksää prosenttia Italian bruttokansantuotteesta.

    Italian eri mafiaperheet keräsivät vuonna 2008 59 miljardia euroa huumekaupalla, mutta niin sanotut ekorikokset – jätekuljetukset, ongelmajätteiden dumppaus luontoon ja niin edelleen – olivat nousseet jo toiseksi tuottoisammaksi alaksi. Ne tuottivat 16 miljardia euroa. Aseiden myynnistä mafia keräsi 5,8 miljardia euroa.

    Vuonna 2008 pelkästään 'Ndrangheta-rikollisjärjestön toiminta vastasi kolmea prosenttia Italian bruttokansantuotteesta. 'Ndrangheta hallitsee suurta osaa Etelä-Italiaa. Erityisen vahva se on Calabrian alueella

    Italian ongelma uskottavuuden puute

    Italian valtiolla on velkaa 1900 miljardia euroa. Suurin osa siitä on kuitenkin lainattu kotimaisilta toimijoilta. Italialaisten säästöaste on myös suhteellisen korkea, eikä yksityisellä sektorilla ole valtavaa velkataakkaa.

    Italian perustavanlaatuinen ongelma ei ole velka, vaan talouskasvun puuttuminen. Italia tarvitsee kipeästi talouden rakenteellisia uudistuksia.

    Italian lainakustannukset ovat tänään nousseet euroajan ennätyksiin. Kymmenvuotisten lainojen korot kävivät 6,64 prosentissa. Seitsemää prosenttia pidetään rajana, jonka ylittyessä markkinat menettävät uskonsa valtion maksukykyyn. Ilman Euroopan keskuspankin väliaikaista lainaosto-ohjelmaa tämä raja oltaisiin hyvin todennäköisesti jo ylitetty.

    Lainakustannusten kasvu heijastelee sijoittajien epäluuloa Berlusconia ja hänen hallitustaan kohtaan. Berlusconin kykyyn tehdä talouden rakenneremonttia ei uskota. Siksi huhut Berlusconin erosta saivat pörssikurssit tänään heti nousuun. Myös Italian valtionlainojen korot laskivat heti.

    Kun ottaa huomioon italialaisen yhteiskunnan korruption, täytyy markkinoiden reaktioita ihmetellä. Uusi pääministeri ei kesää vielä tee.

    Lue lisää aiheesta:
    Ulkomaat

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •