Korot nousevat ja hinnat laskevat?

"Työllisyysluvut kehittyvät koko ajan parempaan suuntaan. Käteen jäävien tulojen määrä on kasvanut. Luottamus tulevaisuuteen on hyvä", kiteytti Huoneistokeskus Oy:n toimitusjohtaja Risto Kyhälä.

Rauhalliseksi arvioi tulevaisuuden myös Sampo Pankki Oyj:n pääekonomisti Lauri Uotila: "Mitään suuria käänteitä ei ole näkyvissä. Olosuhteet ovat aika samantyyppiset kuin vuonna 2005."

Asuntolainakorot tulevat hänen mukaansa pysymään tänäkin vuonna alle 4 % eikä yleinen velkaantuminen nouse huolestuttavalle tasolle.

"Vaikka velat ovat kasvaneet, laina-ajat ovat vastaavasti pidentyneet ja korot pysyneet huomattavasti matalampina kuin takavuosina", Uotila tarkentaa.

Kyhälä toivoi keskustelun alkavan vähitellen käsitellä muitakin asumiseen liittyviä asioita kuin vain korkoja ja hintoja: "Olisi hyvä, jos puhe siirtyisi korkodesimaalien ja pilkkujen seuraamisesta asuinalueiden palveluihin ja asuntojen ominaisuuksiin."

Asuntomarkkinoiden kasvu voisi Kyhälän mielestä yltää samaan kolmen prosentin vuosivauhtiin kuin kansantalous yleensäkin. Asuntojen keskimyyntiajat ovat olleet selvästi alle pitkän ajan keskiarvon - se on 60 vuorokautta, ja viime vuonna päästiin jopa 40 vuorokauden keskiaikaan.

"Tämä on nyt alkanut pidentyä. Tuo pitkän ajan keskiarvo tullaan ehkä saavuttamaan, jolloin ollaan normaalitilanteessa", Kyhälä toteaa.

Asuntomarkkinoiden laadullisista muutospaineista nousi huippuseminaarissa esille asiakaslähtöisyys. Alalla on paljon tekemistä, jotta juhlapuheiden komeat fraasit muuttuvat käytännön teoiksi.

"Suunnittelussa, toteutuksessa ja monessa muussa keskeisessä tilanteessa asukasta ei juuri näy", Kyhälä huomautti. "Näissä prosesseissa tuo puute pitäisi jo oppia tunnistamaan - lopullinen asiakas on kuitenkin se ihminen, joka asunnossa tulee asumaan. Tämä koskee varsinaisen toteuttamisen lisäksi myös viranomaismääräyksiä ja niiden tulkintaa."

Kyhälä muistutti myös siitä, kuinka erityisen tärkeää asukaslähtöisten prosessien ja palveluiden kehittäminen on lähivuosina merkittävästi lisääntyvässä korjausrakentamisessa.

"Varsinkin senioriväestö on peloteltu sillä, että kun remontti tulee, se on niin mahdoton, ettei talossa voi asua. Nyt on kuitenkin kehitelty paljon sellaisia remonttimuotoja, joissa asukas otetaan huomioon. Niistä pitää keskustella ja niitä pitää osata vaatia", Kyhälä painottaa.

Vaikka asuntomarkkinoiden tulevaisuuden kuva näyttääkin seesteiseltä, pidemmällä tähtäyksellä väijyy monia riskitekijöitä. Uotila luetteli vuotta pidemmällä ajanjaksolla näkyvän Yhdysvaltojen suuren velkaantumisen, Kiinan epävarmuuden mahdollisesti aiheuttamat ongelmat - ja aina epävarman öljyn hinnan, joka voi hyvinkin jatkaa edelleen nousuaan.

"Ja kyllä meidän pitää ottaa huomioon - sekä kansantalouden yleensä että asuntomarkkinoiden erikseen - lintuinfluenssan aiheuttama mahdollinen suurepidemia. On aivan varmaa, että sellaisen sattuessa asuntojen hinnat laskisivat reippaasti", uskoo Uotila.

(JKA 3.2.2006)