Asuntolainoja myönnetään ja otetaan edelleen ennätystahtiin - keskimäärin noin 15 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Moni onkin jo alkanut kantaa huolta siitä, että suomalaiset velkaantuvat liikaa.
Liiketoimintapäällikkö Heidi Gustafsson Osuuspankkikeskuksesta muistuttaa kuitenkin, että suomalaisten velkaantumisaste on edelleen hyvin maltillista esimerkiksi muihin Euroopan maihin verrattuna:
"Tietysti viime vuosien asuntoluottojen hyvä kysyntä on tuonut mukanaan sen, että kotitalouksien velkaantumisaste on jo 90-luvun alun tasoa, mutta silloin korkotaso oli asuntolainoissa yli 10% kovempi kuin tänään. Tämä matala korkotaso auttaa velanhoitokykyä jokaisen maksajan kohdalla."
Aika ajoin kuumentuvassa laina- ja korkokeskustelussa tulee harvemmin ajatelleeksi sitä, että nykyisin vain joka neljännellä suomalaisella on enää asuntolainaa. Useimmilla heistäkin on sitä todella vähän, ja ne joilla on enemmän voivat puolestaan jakaa kustannuksia olennaisesti pidemmälle ajalle kuin joskus aikaisemmin.
Uusimpien asuntovelallisten tulevaan arkeen vaikuttaa kuitenkin ratkaisevasti se, kuinka pitkään korkotaso säilyy näin alhaisena. Gustafsson muistuttaa, että vaikka povailut koron noususta eivät aivan lähitulevaisuudessa toteutuisikaan, korkeampiin korkoihin kannattaa kuitenkin varautua: "On varsin järkevää taloudenhoitoa, että tarkistetaan ja varmistetaan asiakkaan kanssa maksukyky 2-4%-yksikköä korkeammalla korolla. Jos asiakkaan maksukyky riittää vielä tämänkin jälkeen, silloin on varsin hyvä varautumisaste mahdolliseen koronnousuun.
Jos korkotaso nousisi esimerkiksi viiden vuoden päästä 2 % -yksikköä, se tarkoittaisi käytännössä noin 15 % korotusta normaaliin kuukausierään. Vaihtoehtoisesti, jos kuukausierä pidetään samaa, asuntolainan maksuaikaa tulee pidentää lähes 4 vuotta.