Korkman piikitteli ay-liikettä ja Etelärantaa: Eivät pysty sopimaan edes siitä, juodaanko kahvia vai teetä

Professori Sixten Korkman v
Julkaistu 15.02.2013 08:54(Päivitetty 19.06.2013 09:39)

Arvostettu ekonomisti, Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman arvostelee rajusti työmarkkinajärjestöjä ja hallitusta Suomen talouden heikosta hoidosta.

Korkman puhui aamun Huomenta Suomessa niistä keinoista, joilla Suomen vienti saadaan taas vetämään. Korkmanin mukaan yksittäisiä ihmetemppuja ei ole, vaan kokonaisuus ratkaisee.

– Kyse on pitkäjänteisestä toiminnasta. Suomen täytyy olla houkutteleva sijaintipaikka korkean jalostusarvon teollisuudelle ja investoinneille. Houkuttelevaisuus koostuu infrasta, kustannustasosta, innovaatiopolitiikasta ja niin edelleen, Korkman sanoi ja jatkoi:

– Kun puhutaan kilpailukyvystä, niin täytyy muistaa, että kyllä siinä työmarkkinajärjestöjen keskeinen sopimustoiminta on auttamatta aika tärkeässä asemassa. Valitettavasti ne eivät pysty sopimaan edes siitä, juodaanko kokouksissa kahvia tai teetä.

Korkman moitti myös hallitusta.

– Meillä on toinenkin ongelma työmarkkinajärjestöjen lisäksi. Tämän hallituksen on hyvin vaikea tehdä päätöksiä. Siellä on äänestäjien pelkoa.

Korkman arveli hallituspuolueiden muistavan nyt vain Luxemburgin pääministerin Jean-Claude Junckerin kuuluisan tokaisun: "Kyllä me tiedämme, mitä pitäisi tehdä, mutta kun emme tiedä, miten tulemme uudelleen valituksi tehtyämme sen."

– Tässä siirtyy vastuu vähän meille kaikille. Meidän pitää olla kiinnostuneita yhteisistä asioista ja meidän pitää ymmärtää, että joskus pitää tehdä vaikeita päätöksiä, Korkman sanoi.

Kännyköiden softa hyvä esimerkki

Korkman herätteli aamun katsojia toistamalla, että Suomen viennin pohja on murentunut, kun Nokia-pohjainen klusteri romahtanut ja paperiteollisuus nääntynyt.

– Toisaalta harvoin mediassa kuulee niitä positiivisia uutisia, joita kuitenkin tapahtuu. Esimerkiksi vaikka kännyköiden tuottaminen on loppunut, softan vienti kasvaa koko ajan. Se yksin ei vain riitä.

Fortumin teknologiajohtaja Heli Antila kertoi toisen esimerkin talouden toimeliaisuudesta:

– Joensuuhun rakenteilla oleva bioöljylaitos, jossa ovat olleet mukana Fortumin lisäksi muun muassa monet yliopistot, VTT, Metso, UPM, TEM. Rahaa jää Suomeen, kun se ei mene ostettavaa öljyyn. Tällaisia pieniä tekoja Suomi tarvitsee paljon lisää, Antila summasi.

(MTV3)

Katso professori Sixten Korkmanin ja Fortumin teknologiajohtaja Heli Antilan haastattelu: (Huomenta Suomi 15.2.2013)

Sumo video id

Tuoreimmat aiheesta

Huomenta Suomi