Sixten Korkman uudistaisi ennakkoluulottomasti korkeakoulujärjestelmää.
Korkmanin mukaan tutkimukseen ja koulutukseen kohdistuvat leikkaukset ovat hankalia, sillä Suomi ei uudistu pelkästään leikkaamalla. Koulutusleikkauksia ei pidä tehdä juustohöylällä, koska se merkitsee laadun heikkenemistä kaikkialla.
Talousmaailman iso nimi
– Näkyvänä talouskommentaattorina tunnettu Sixten Korkman on tehnyt monipuolisen uran ekonomistina.
– Vaasassa 1948 syntynyt Korkman väitteli valtiotieteen tohtoriksi kansantaloustieteestä Helsingin yliopistosta vuonna 1980.
– Korkman on muun muassa johtanut valtiovarainministeriön kansantalousosastoa ja ollut EU:n Ecofinissä pääjohtajana. Vuosina 2005–2012 hän oli Elinkeinoelämän Valtuuskunnan toimitusjohtaja.
– Ensi vuoden tammikuuhun saakka hän on professorina Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksella tittelillä Professor of Practice.
– Meillä voisi olla korkeatasoisempi ja vähemmän kustannusraskas korkeakoulujärjestelmä, jos sitä voitaisiin ennakkoluulottomasti uudistaa, sanoo tammikuuhun asti Aalto-yliopiston professorina työskentelevä Korkman.
Korkmanin mielestä korkeakouluyksiköiden määrää vähentämällä ja niiden työnjakoa tehostamalla voitaisiin sekä vähentää menoja että parantaa tutkimuksen laatua.
Hänestä aluepolitiikan vaikutus näkyy nykyhallituksessa niin koulutus- kuin sote-uudistuksissakin.
Rakenneuudistusten onnistuminen on Korkmanin mielestä ratkaisevaa Suomen talouden saamiseksi kestävälle kasvu-uralle. Suomen vaisut talouskasvunäkymät ja vuosittain kohoavat väestön ikääntymisestä johtuvat menot ovat luomassa itseään ruokkivaa velkakierrettä, joka ei oikene ilman tuntuvia menoleikkauksia.
Työmarkkinajärjestöillä iso vastuu
Rakenneuudistusten ohella Suomi kaipaa parempaa kilpailukykyä suomalaiselle työlle ja tuotteille.
Kilpailukyvyn riittävä kohentaminen on Korkmanin mukaan näissä oloissa vaikeaa ja työmarkkinajärjestöjen vastuu on tässä suuri. Työmarkkinajärjestöt käyvät parhaillaan neuvotteluja omasta esityksestään kilpailukykypaketiksi.
Korkman uskoo, että hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välillä löytyy yhteisymmärrys kilpailukykytoimista.
– Työmarkkinajärjestöt nielevät kilpailukykypaketin suuremmilta osin ja pystyvät tarjoamaan itse siihen jotakin lisää, hän arvioi STT:n haastattelussa.
Jos sopua ei synny ja hallitus vie eteenpäin omaa listaustaan kilpailukykytoimista, työmarkkinat kriisiytyvät helposti.
– Joku voi sanoa, että pitkässä juoksussa se on hyvä juttu. Nykytilanteessa työmarkkinoiden kriisiytyminen voi kuitenkin tarkoittaa juurtumista pitkäkestoiseen taantumaan.
Hän uskoo, että kuluvalla hallituskaudella ratkaistaan korporativismin tulevaisuus Suomessa.
– Keskusjärjestöt kyllä jossain määrin ymmärtävät, missä mennään, ja ovat valmiita ottamaan vastuutakin. Ongelma ovat nämä liitot. Ne ovat niin isoja, että voivat pysäyttää kansantalouden, mutta niin pieniä, ettei niiden tarvitse ottaa vastuuta koko kansantalouden kehityksestä.
Kotouttaminen ratkaisee paljon
Keskelle taantumaa Suomeen on tänä vuonna saapunut ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Joissain puheenvuoroissa on nähty maahanmuuttajien kurovan umpeen talouden kestävyysvajetta.
Korkmanin mielestä kestävyysvajeen umpeen kurominen on kiinni nykyisistä suomalaisista, mutta maahanmuuttajat voivat olla iso voimavara. Ratkaisevassa asemassa on kotouttamisen onnistuminen, siitä ei saa säästää.
– Pelättävissä on, että emme pysty tekemään sitä riittävän hyvin ja maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille jää puolitiehen.
Korkmanin uusi kirja Väärää talouspolitiikkaa julkistetaan tänään torstaina. Ennakkotiedotteen mukaan kirjassa pureudutaan erilaisiin talousoppeihin ja käsitellään myös sitä, millaiseen oppiin kannattasi nojautua nykyisen kriisin voittamiseksi.