Hylättyjen äänten määrä lyö ällikällä, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Leo Jaakkonen.
Suomi äänesti sunnuntaina kunta- ja aluevaaleissa. Tai kuka äänesti, kuka ei.
Kuntavaaleissa äänestysprosentti laski jälleen ja oli nyt 54,2 prosenttia.
Pahimmat pelot 50 prosentin alittamisesta eivät toteutuneet, kenties kiitos erinomaisen ulkoilusään. Silti kuntavaalien alin äänestysprosentti 80 vuoteen on harmillisen alhainen.
Lue myös: Tutkija huolissaan kuntavaalien äänestysprosentin laskusta – "Demokratiatyötä tarvitaan"
Jos jotain huonoa, niin jotain hyvääkin.
Äänestysaktiivisuuden osalta pientä ilonaihetta voi repiä vasta toista kertaa järjestetyistä aluevaaleista. Niissä äänesti "peräti" 51,7 prosenttia äänioikeutetuista.
Ilo on siinä, että äänestysprosentti nousi selvästi vuoden 2022 aluevaaleista, jolloin se oli vaivaiset 47,5. Aluevaalit eittämättä hyötyivät päästyään kimppaan kuntavaalien kanssa.
Hylättyjen äänten määrä ällistyttää
Karu totuus äänestysprosentin takaa paljastui kuitenkin vaalipölyn laskeuduttua.
Aluevaaleissa hylättiin 83 700 ääntä kaikista 2 051 400 annetusta äänestä. Se on mieletön määrä.
Mitätöityjen äänten osuus kaikista aluevaalien äänistä oli siis yli neljä prosenttia. Viime aluevaaleissa mitätöitiin vain 0,4 prosenttia annetuista äänistä.
Jos hylätyt äänet vähennettäisiin äänestysprosentista, olisi aluevaalien äänestysprosentti alle 50.
Ajatusleikki on toki turha, sillä tyhjiä lappuja ja akuankkoja päätyy uurniin joka tapauksessa joka vaaleissa, eikä äänestysprosentti siksi koskaan kerro hyväksyttyjen äänten määrää.
Lue myös: Näin paljon aluevaaleissa hylättiin ääniä – kaikki syyt eivät vielä selvillä
Kuntavaalit pääsivät vähemmällä
Erityisen silmiinpistävää on hylättyjen äänten osuuksien ero kunta- ja aluevaaleissa.
Kuntavaaleissa hylättyjä ääniä annettiin 41 700, mikä oli "vain" 1,7 prosenttia annetuista äänistä. Toki hylättyjen äänten määrä nelinkertaistui edellisistä kuntavaaleista.
Samankaltaisia hylkäyskokemuksia on edellisistä Suomessa järjestetyistä tuplavaaleista vuodelta 1996. Tuolloin kuntavaalien hylkäysprosentti oli 1,4 ja eurovaalien 4,9.
Protestia vai jännittämistä?
Syitä järkyttävään hylättyjen äänten määrään ei vielä tuoreeltaan ole löydetty.
Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen uumoili Helsingin Sanomille, että joitakin äänestäjiä on ehkä jännittänyt kopissa ollessaan, mikä on saattanut johtaa helppoihin virheisiin.
– On arvailtu, että joillakin äänestäjillä ovat menneet liput sekaisin keskenään. Jos näin olisi, niin silloinhan nuo hylkäysprosentit olisivat suurin piirtein samat molemmissa vaaleissa, mutta näinhän ei ole, Jääskeläinen pohti puolestaan STT:lle.
Pelkkä äänestäjien jännitysmokailu syynä hylättyjen äänten määrään todella ontuu, sillä hylkyäänten määrät eroavat kunta- ja aluevaalien osalta merkittävästi.
Siksi Jääskeläisen toinen arvio voi olla lähempänä totuutta. Aluevaaleissa on ehkä haluttu "jollain tavalla protestoida".
Äänestysprosessia ei ainakaan voi Jääskeläisen mukaan suin päin lähteä syyttämään hylättyjen äänten määrän osalta. Lisätietoja mitätöidyistä äänistä hän lupasi keskiviikkona.
Eri laput, eri kopit
Edes pientä helpotusta mitätöityjen äänten määrän laskemiseen olisi kenties voitu saada siitä, miten toiminta äänestyspaikoilla oli järjestetty.
Ainakin Vantaalla eräällä äänestyspaikalla työskennellyt kertoi MTV Uutisille, kuinka tuplavaaleissa äänestäminen heillä järjestettiin.
Tunnistautumisen jälkeen äänestäjälle annettiin ensin vain violetti eli aluevaalin äänestyslappu selkeiden ohjeiden kera. Sitten hänet ohjattiin koppiin, jossa äänestettiin vain aluevaaleissa.
Vasta violetin lapun uurnaan pudotettuaan äänestäjä sai käsiinsä kuntavaalien vaalean äänestyslapun. Matka jatkui eri koppiin kuin aluevaalien violetin lapun kanssa.
Tällä menetelmällä kyseisellä äänestyspaikalla päästiin vaalilautakunnalta tulleiden tietojen mukaan aluevaalien osalta 3,4 prosentin hylkäysosuuteen. Kuntavaaleissa hylkäysprosentti oli koko maan tasolla.
Näinkin selkeistä ohjeista ja järjestelyistä huolimatta aluevaalien hylkäysprosentti nousi yli kolmen. Hämmästyttää, vaalityöntekijä kommentoi.
Vaalityöntekijän mukaan suurin osa virheistä johtui kuntavaaliehdokkaan numeron päätymisestä aluevaalilappuun. Toisin päin virhe tapahtui huomattavasti harvemmin.
Lue myös: Rumat numerot paljastavat perussuomalaisten tappion syvyyden
Näennäisvaalit eivät kiinnostaneet
Kuulemma oikeusministeriössä on ehditty pohtia, että tulevissa vaaleissa olisi syytä tehostaa tiedotusta hyvinvointialueiden hallinnoista ja aluevaalien merkityksestä.
Sille lienee tarvetta, sillä Kunnallisalan kehittämissäätiön taannoisen kyselytutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista pitää aluevaaleja näennäisvaaleina.
Turhan monelle äänestäjälle nyt käydyissä vaaleissa violetiksi värjätty paperilappu näyttäisikin olleen näennäisvaalilipuke.