Kommentti: Tanssityttöjen moralisoinnissa haisee tekopyhyys

Venäjän MM-kisoissa nähdyt tanssitytöt ovat herättäneet pahennusta sekä ruotsalaisessa että suomalaisessa mediassa.

Koko keskustelu lähti liikkeelle Ruotsin naismaajoukkuetta valmentavan Leif Boorkin kommenteista. Kokenut kiekkomies piti kyseenalaisena tanssityttöjen heilumista käynnissä olevissa arvokisoissa.

Puheenvuoro oli monessa mielessä asiallinen. On ollut jo pitkään relevanttia kysyä, kuuluvatko tanssitytöt vielä 2010-luvulla oleellisesti urheilutapahtumaan.

Erikoiseksi keskustelun on tehnyt kuitenkin se, että aihe on noussut pinnalle vasta kisojen ollessa Venäjällä.

Tanssityttöjä on nähty vuosikausia MM-kisoissa ilman sen suurempaa kohua. Ja esimerkiksi Suomessa lähestulkoon jokaisella SM-liigapaikkakunnalla nähdään ottelutapahtuman yhteydessä nuoria tyttöjä tanssimassa.

Toinen koominen seikka on puhujien roolit. Suhtautuisin aina varauksella, kun keski-ikäiset miehet kertovat mediassa, mitä naisten kuuluu tehdä ja mitä ei. Kuvaavaa oli, että Expressenin tehdyssä jutussa naiskiekkoilijat suhtautuivat ilmiöön Boorkia huomattavasti kevyemmin.

Sen sijaan, että keskustelua käytäisiin tanssityttöjen lisäarvosta kiekkotapahtuman rakentamiseen, on keskustelu siirtynyt automaattisesti nuorten tyttöjen suojeluun. En usko, että edes Venäjällä tanssijoita on raahattu väkisin katsomoiden reunoille heilumaan.

Mitä lisäarvoa tanssijat tuovat ottelutapahtumaan? Tämä lienee kysymys, jota pitäisi oikeasti pohtia.

Cheerleadingin alkuperäinen rooli on toimia tunnelman ylläpitäjinä katsomossa. On yleinen fakta, ettei kiekkokaukaloiden tansseissa ole enää mitään samaa cheerleadingin kanssa, joka on nykypäivänä rankka ja näyttävä urheilulaji.

Tarvitaanko kiekkokatsomoihin enää ylimääräisiä tunnelmanluojia? Vai riittääkö esimerkiksi MM-kisoissa karnevaalitunnelmaa myös ilman tanssijoita?

Vähävaatteiset neitokaiset ovat 2010-luvulla katsojan osalta kieltämättä enemmän kiusallista katsottavaa kuin jokin tärkeä lisä katsomoon. Tällä saralla Suomessa on nähty myös paljon kehitysaskelia.

Esimerkiksi Pelicansin tanssiryhmä vaihtoi vain vähän aika sitten vaatetustaan huomattavasti säädyllisempään suuntaan. Lahden kiekkomökin tunnelma on silti ollut menneellä kaudella loistava.

Alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa nähtiin Suomessa jopa muutama miestanssija viihdyttämässä kiekkoyleisöä. Voisi olettaa miesvaltaisessa yleisön suhtautuvan tähän varauksella. Kukaan ei silti pahastunut – kisoissa oli läpi turnauksen erinomainen tunnelma.

Kenties tulevaisuudessa yleisöä villitsee yhä enemmän sekä mies- että naistanssijoita? Tai sitten tanssijat jäävät kokonaan sivuun urheilutapahtumista. Mikäli tunnelma on katsomossa hyvä läpi ottelun, ei yksittäisen tanssijan sukupuolella pitäisi olla mitään väliä.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja