Venäjän MM-kisoissa nähdyt tanssitytöt ovat herättäneet pahennusta sekä ruotsalaisessa että suomalaisessa mediassa.
Koko keskustelu lähti liikkeelle Ruotsin naismaajoukkuetta valmentavan Leif Boorkin kommenteista. Kokenut kiekkomies piti kyseenalaisena tanssityttöjen heilumista käynnissä olevissa arvokisoissa.
Puheenvuoro oli monessa mielessä asiallinen. On ollut jo pitkään relevanttia kysyä, kuuluvatko tanssitytöt vielä 2010-luvulla oleellisesti urheilutapahtumaan.
Erikoiseksi keskustelun on tehnyt kuitenkin se, että aihe on noussut pinnalle vasta kisojen ollessa Venäjällä.
Tanssityttöjä on nähty vuosikausia MM-kisoissa ilman sen suurempaa kohua. Ja esimerkiksi Suomessa lähestulkoon jokaisella SM-liigapaikkakunnalla nähdään ottelutapahtuman yhteydessä nuoria tyttöjä tanssimassa.
Toinen koominen seikka on puhujien roolit. Suhtautuisin aina varauksella, kun keski-ikäiset miehet kertovat mediassa, mitä naisten kuuluu tehdä ja mitä ei. Kuvaavaa oli, että Expressenin tehdyssä jutussa naiskiekkoilijat suhtautuivat ilmiöön Boorkia huomattavasti kevyemmin.
Sen sijaan, että keskustelua käytäisiin tanssityttöjen lisäarvosta kiekkotapahtuman rakentamiseen, on keskustelu siirtynyt automaattisesti nuorten tyttöjen suojeluun. En usko, että edes Venäjällä tanssijoita on raahattu väkisin katsomoiden reunoille heilumaan.
kuva
Mitä lisäarvoa tanssijat tuovat ottelutapahtumaan? Tämä lienee kysymys, jota pitäisi oikeasti pohtia.