Presidentti Sauli Niinistön Venäjän-matkalla huomio kiinnittyi presidentti Vladimir Putinin lämpimän myönteiseen suhtautumiseen Suomeen ja Niinistöön. Muut Pohjoismaat vaikuttivat selvästi varautuneemmilta. Jos Suomella tosiaan on jonkinlainen erityissuhde Venäjään, mitä siitä pitäisi näinä aikoina ajatella?
Suomen ja Venäjän huipputapaamisissa huomio kiinnittyy vääjäämättä presidenttien henkilökemioihin: Uhitellaanko vai vitsaillaanko, ollaanko virallisia vai toverillisia?
Tapaamiset ovat kuin pitkän parisuhteen päivitys: Miten meillä menee?
Pietarin tapaamisen perusteella menee aika hyvin. Sinuttelu herätti huomiota: Putin puhui toverillisesti Saulista ja Niinistö Vladimirista. Saulittelu ja vladimirittelu jatkui myös Pohjoismaiden ja Venäjän päämiesten yhteisessä keskustelupaneelissa.
– Kun hän aloitti, niin minäkin sitten sinuttelin. Se oli kohteliaisuutta, Niinistö selitti myöhemmin suomalaistoimittajille.
Muiden Pohjoismaiden Venäjä-suhde on selvästi koleampi. Molemmat maat ovat ottaneet Venäjään Suomea enemmän etäisyyttä Krimin jälkeen.
Etäisyys näkyy jo siinä, että Ruotsin ja Norjan pääministerit tapasivat nyt Putinin ensimmäistä kertaa kahdenvälisesti. Se on aika hätkähdyttävää, kun muistaa että mailla on aika paljon yhteistä, yhteisiä meriä ja Norjan osalta maarajaakin Venäjän kanssa.
Putin otti toistuvasti esiin Suomen hyvänä esimerkkinä.