Tasavallan presidentti Alexander Stubbin ensimmäinen uudenvuodenpuhe oli ennemmin arvo- kuin asiapuhe, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
Politiikan maailman isoissa puheissa ei kovin usein viljellä käsitteitä empatia, rakkaus ja myötätunto.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb päätti kuitenkin uudenvuodenpuheessaan näistä tärkeistä, pehmeistä arvoista puhua.
Hybridiuhkien sävyttämä kova aika tuotti pehmeiden arvojen puheen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan oppia puheessa oli myös mutta sivuosassa.
Pääosassa arvopuheessa oli huoli suomalaisten keskinäisestä kunnioituksesta ja välittämisestä. Katkottujen merikaapeleiden jälkimainingeissa näkökulman valinta hieman yllätti, mutta oli silti toimiva.
Presidentti kokee teeman olevan tärkeä myös maanpuolustuksen kannalta.
– Jakautunut kansa ei kykene puolustautumaan. Lopulta kaikki riippuu meistä itsestämme. Sinusta ja minusta. Meidän korviemme välistä. Siitä, miten me kykenemme kohtaamaan toisemme ja käsittelemään vaikeita tilanteita, Stubb puhui.
Onko kansa jakautumassa kahtia?
Erityisesti sosiaalisessa mediassa, ja joskus politiikassakin, käytetään kanssaihmisistä kovaa kieltä. Tästä huolimatta suomalaiset eivät ole ainakaan toistaiseksi jakautuneet kahtia vakavissa paikoissa.
Koronakriisissä suuri enemmistö noudatti kiltisti rajoituksia ja kävi hakemassa rokotukset. Energiakriisin aiheuttaman ajoittaisen sähköniukkuuden aikana monet suomalaiset pienensivät kulutustaan ja sähkö riitti.
Kun aika sitä vaati, suomalaiset tekivät yhdessä talkoita.
Presidentin huolta kahtiajakautumisesta voi silti pitää aiheellisena. Suuri osa suomalaisista pärjää hyvin, mutta pieni osa on vaarassa syrjäytyä.
Syrjäytyneet, yhteiskunnan ulkopuolisiksi itsensä kokevat voivat olla herkemmin alttiita erilaiselle hybridivaikuttamiselle ja propagandalle.
Ja jos riitely ja kova kielenkäyttö lähtee käsistä, luottamus ja talkoohenki kärsivät muillakin kuin syrjäytyneillä.
Yhteistyölle eduskunnassa on rajansa
Stubb toisti edeltäjänsä Sauli Niinistön toiveen siitä, että eduskuntapuolueet rakentaisivat yhdessä kestävää talouskasvua.
On kuitenkin vaikea nähdä, miten syntyisi parlamentaarinen yhteisymmärrys talouspolitiikan suurista linjoista vaikka seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.
Puolueilla on yhteisymmärrys siitä, että valtion taloutta on sopeutettava, mutta keinot siihen vaihtelevat paljon.
Vasemmalla korotetaan veroja, oikealla karsitaan menoja. Keskellä vähän kumpaakin.
Oppositio on vastustanut raivoisasti osaa hallituksen talouspolitiikasta, eikä hallitus varmasti muuta linjaansa kesken kauden opposition vaatimusten mukaan.
Seuraavissa eduskuntavaaleissa ratkaistaan sitten se, mitkä keinot saavat kansalta selkeimmän mandaatin sopeutustalkoiden jatkolle.
Eduskunnalta on kuitenkin hyvä penätä yhteistyötä, jotta puolueet varoisivat tekemästä liian poukkoilevaa talouspolitiikkaa. Tulevaisuudessakin pitää pystyä tekemään kompromisseja, jotta edes hallituksen sisällä tehdään yhteistyötä.
Kansalta on vaikea vaatia kunnioitusta, talkoohenkeä ja luottamusta, jos eduskunnassa siitä ei näytetä pienintäkään esimerkkiä.
Katso Stubbin puhe kokonaan alla olevalta videolta.
12:11
