Puheen viesti on, että Suomi pärjää, presidentti Stubb sanoo.
Presidentti Alexander Stubb on pitänyt ensimmäisen uudenvuodenpuheensa.
MTV Uutiset julkaisee puheen sanasta sanaan.
--
Rakkaat suomalaiset
Elämme aikaa, jossa turvallisuudentunteemme järkkyy lähes päivittäin. Yritämme ymmärtää muutosta. Haemme turvaa.
Päällemme puskee jatkuva informaatiotulva. Sen piti tehdä meistä viisaampia, mutta toisin taisikin käydä. Huolemme kasvoi, ja samalla etäisyys toisiin ihmisiin.
Epäkohtien luetteleminen ja pelottelu on helppoa, ratkaisujen löytäminen vaikeampaa. Pessimismi johtaa toimimattomuuteen. Optimismi toimintaan. Realismi ratkaisuun.
Kaiken hälinän keskellä meidän on keskityttävä oleelliseen. Tulevaisuus ei ainoastaan lähesty, vaan me rakennamme sitä joka päivä.
Viestini tänään on yksiselitteinen. Meillä ei ole hätää. Me pärjäämme. Me teemme tulevaisuudesta hyvän. Yhdessä.
Kylmän sodan jälkeinen aikakausi on ohi. Asiat, joiden piti tuoda meidät yhteen - kauppa, informaatio ja teknologia - repivätkin meitä nyt erilleen.
Kansainvälinen järjestelmä on murroksessa. Menossa on vallan uudelleenjako, josta käydään kamppailua niin globaalissa lännessä, idässä kuin etelässäkin. Kun syntyy valtatyhjiö, joku sen aina täyttää.
Aikakautemme ristiriita on, että kansainvälinen järjestelmä natisee liitoksistaan juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan.
Ei ihmiskunnan yhteisiä haasteita – siis ilmastonmuutosta, luontokatoa, tekoälyä tai konflikteja - ratkaista ilman yhteisiä pelisääntöjä.
Koko maailmalle on tärkeää, että kansainvälinen järjestelmä perustuu sääntöihin, ei voimankäyttöön. Erityisen tärkeää se on pienille maille, kuten Suomelle.
Suomena teemme töitä vahvistaaksemme kansainvälisiä instituutioita ja sääntöjä, koska sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä on rauhan ja yhteistyön perusta.
Pidämme kiinni arvoistamme. Samalla olemme realisteja. Maailman ongelmia ei ratkota vain sellaisten kanssa, jotka ovat kanssamme kaikesta samaa mieltä.
Kansalaiset
Ymmärrän sen huolen, joka mielemme valtaa päivittäistä uutisvirtaa seuratessamme.
Uuden vuoden alkaessa haluan kuitenkin sanoa meille kaikille: Pysykäämme rauhallisina. Keskittykäämme hyvään pahan sijasta. Keskittykäämme siihen, mihin voimme vaikuttaa.
Jos maailma antaa huonoja esimerkkejä, me voimme olla hyvä esimerkki. Olemme monelle mallimaa.
Suomalainen yhteiskunta on vahva. Turvallisuutemme peruspilarit – yhtenäisyys, keskinäinen luottamus ja tahto puolustaa isänmaatamme – eivät horju.
Varautumisemme ja huoltovarmuutemme ovat ensiluokkaisia.
Turvallisuusviranomaisemme - kuten Puolustusvoimat, Poliisi ja Rajavartiolaitos - ovat kunnossa. Suomalaiseen viranomaiseen voi luottaa.
Mutta turvallisuus ei ole vain valtion kovaa ydintä. Turvallisuus on myös kulttuuria, koulutusta ja sivistystä. Ne suojaavat meitä hybridivaikuttamiselta ja propagandalta. Ne ovat henkistä huoltovarmuutta. Sitä, mikä on Suomessa puolustamisen arvoista. Yhteistä, jaettua, koettua.
Suomen tuki Ukrainalle on vankkumaton. Ukraina taistelee itsenäisyydestään, itsemääräämisoikeudestaan ja alueellisesta koskemattomuudestaan, niin kuin Suomikin talvi- ja jatkosodassa.
Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta Suomeen ei kohdistu välitöntä sodan uhkaa.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Venäjä olisi lakannut olemasta suurin turvallisuusuhkamme. Se on sitä ollut ja tulee sitä valitettavasti olemaan.
Me pärjäämme, koska vaikeissa paikoissa me olemme aina puhaltaneet yhteen hiileen. Historian vaikeista käännekohdista olemme selvinneet yhdessä. Niin nytkin.
Emme enää ole yksin. Tasan 30 vuotta sitten päätimme liittyä Euroopan unioniin. Tänä päivänä olemme sotilaallisesti liittoutunut maa - eli Naton jäsen. Meillä on ystäviä ja liittolaisia, jotka jakavat arvomme ja intressimme. Liittolaistemme kanssa olemme vahvempia.
Suomalaiset
Voimme todeta, että lähes kaikilla kansainvälisillä mittareilla mitattuna Suomi on yksi maailman parhaista, ellei maailman paras, maa. Olkaamme siitä ylpeitä.
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, ettei olisi epäkohtia tai ettemme voisi askellustamme parantaa. Kyllä me voimme. Aina voi. Se on kehityksen siemen.
En ole niinkään huolissani ulkoisesta turvallisuudestamme kuin taloustilanteestamme ja kansakuntamme sisäisestä kahtiajakautumisesta. Huoli henkilökohtaisesta työ- ja taloustilanteesta painaa nyt monia.
Suomen talouden vahvistamiseen ei ole yhtä poppaskonstia. Eivät pelkät leikkaukset taloutta tasapainota. Ei julkisten menojen kasvattaminen autuaaksi tee. Rakenteelliset uudistukset ovat aina vaikeita.
Toivoisin, että maamme eduskuntapuolueet löytäisivät yhteisen sävelen kasvun luomiseksi. Jatkumon, jolla saisimme koko Suomen taas kestävän kasvun tielle. Olkaa rohkeita. Hakekaa kompromisseja.
Monessa liberaalissa demokratiassa on viime vuosikymmenen aikana näkynyt vahva polarisaation nousu. Pienenä kansakuntana meillä ei ole siihen varaa. Jakautunut kansa ei kykene puolustautumaan.
Lopulta kaikki riippuu meistä itsestämme. Sinusta ja minusta. Meidän korviemme välistä. Siitä, miten me kykenemme kohtaamaan toisemme ja käsittelemään vaikeita tilanteita.
Vastuumme on yhteinen. Sitä ei voi ulkoistaa. Ei kansanedustajalle. Ei medialle. Ei kenellekään muulle.
Eteemme tulee asioita, joihin emme ole tottuneet. Epävarmuutta, joka voi joskus pelottaakin. Jokaiseen risahdukseen ei kuitenkaan pidä reagoida. Maltti on valttia.
Meille suomalaisille ulko- ja turvallisuuspolitiikka on aina ollut olemassaolon kysymys. Siksi meillä on ollut kyky reagoida historian saranakohdissa yhtenäisesti. Vaalikaamme sitä.
Kaikki lähtee arvoista. Menestyksemme perustuu yksilönvapauteen ja yhteisöllisyyteen. Pyrimme antamaan tasavertaisen mahdollisuuden jokaiselle suomalaiselle, taustasta riippumatta. Jos joku ei pärjää, niin autamme.
Jokainen ihminen on arvokas. Sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, uskonto, etninen tausta tai ikä ei määritä ihmisen arvoa. Suomalaisuutta on toisesta välittäminen taustasta riippumatta. Rasismi ei ole suomalaisuutta.
Kunnioittakaamme toinen toisiamme. Yhteiskuntamme tärkein liima on luottamus. Sitä meillä ei ole varaa menettää. Puolustakaamme ihmisoikeuksia ja ihmisyyttä.
Yhteiskuntamme perustana ovat vahvat demokraattiset instituutiot. Ne takaavat äänemme ja oikeutemme. Avoin yhteiskuntamme perustuu sananvapauteen, toimivaan kansalaisyhteiskuntaan ja oikeusvaltioon. Pitäkäämme niistä kiinni.
Tänä päivänä Suomi on monimuotoisempi kuin koskaan aiemmin. Meidän tulee rakentaa Suomea, johon jokainen voi tuntea kuuluvansa. Meidän yhteistä Suomea. Kaikkien Suomea.
Elämässä empatia on usein hyvä ohjenuora. Siis se, että kykenemme asettumaan toisen asemaan. Välittämään. Lohduttamaankin.
Myötätunto ja suvaitsevaisuus eivät kohdistu vain samanmielisiin. Niiden ydin on kunnioitus. Se, että olemme avoimia erilaisille näkemyksille. Sitä, että olemme valmiita keskustelemaan ja ennen kaikkea kuuntelemaan – löytämään ratkaisuja ja kompromisseja yhdessä.
Kovaäänisten kaiuttimien maailmassa on välillä hyvä pienentää äänenvoimakkuutta. Harkintakin on sallittua. Olemme kaikki joskus väärässä. Viisautta on siitä oppia.
Joskus tuntuu siltä, että maailma kaatuu päälle. Erityisesti silloin kannattaa rauhoittua, kääntyä ystävän puoleen. Katsokaa ympärillenne, viereenne. Nähkää siinä läheisenne ja pitäkää toisistanne huolta.
Rakkautta, yhdessäoloa ja välittämistä ei voi ulkoistaa. Mitä jos viettäisimme enemmän aikaa toistemme, kuin puhelintemme kanssa?
Kuuntelisimme toinen toisiamme. Oppisimme toisiltamme. Panostaisimme asioihin, jotka meitä yhdistävät mieluummin kuin niihin, jotka erottavat.
Kahden nuoren vanhempana tiedän, että nuoriin kohdistuva paine on tänä päivänä kova. Nuorille haluan lähettää toivon viestin. Onnellisuus ei synny yhteiskunnallisen aseman tai vaurauden kautta. Ei myöskään sosiaalisesta mediasta.
Se syntyy tunteesta, että elämämme on merkityksellistä. Ja merkitys syntyy usein siitä, että autamme toinen toisiamme niin hyvinä kuin huonoinakin hetkinä. Nostamme katseen itsestämme toisiimme.
Nuori, usko tulevaan. Ihmiskunta on historian aikana aina kyennyt selättämään vaikeimmatkin haasteensa, kehittymään paremmaksi. Luota. Maailmassa on enemmän hyvää kuin pahaa. Hyvän puolelle asettuminen on aina oikea valinta.
Hyvät suomalaiset
Vaalikaamme niitä perinteitä, joilla Suomea on rakennettu koko itsenäisyytemme ajan. Me olemme sitkeä, sisukas ja sivistynyt kansa.
Jaksakaamme myös silloin kun muut vaipuvat epätoivoon. Me emme anna periksi.
Olkaamme ylpeitä Suomesta ja suomalaisuudestamme. Me haluamme elää vapaasti, tasa-arvoisesti ja toinen toisiamme kunnioittaen.
Ja rakkaat suomalaiset, muistakaamme olla kiitollisia. Me elämme maailman onnellisimmassa maassa.
Haluan omasta ja Suzannen puolesta toivottaa kaikille onnellista ja merkityksellistä uutta vuotta. Tehkäämme tästä vuodesta entistä parempi. Yhdessä.
Toivotan teille kaikille Jumalan siunausta.