Miten selvältä paitsiolta näyttänyt maali oli yhtäkkiä hyvä maali? SM-liigan tuorein erikoistapaus osoittaa sen, miksi selkeä viestintä nousee arvoon arvaamattomaan, kirjoittaa MTV Urheilun jääkiekkotoimittaja Ilari Savonen.
SM-liigan tiistain kierroksen puheenaihe liittyi HIFK:n ja JYPin välisen ottelun 1–1-tasoitusmaaliin.
Jo livehetkellä saattoi havaita, että nyt ei ehkä menty ihan oppikirjan tai sääntöepistolan mukaan.
Pääkuvan videolta voit katsoa tiistain kiekkokierroksen kohutuimman osuman!
JYPin hyökkääjän Juuso Puustisen molemmat jalat olivat hyökkäysalueella, kun kiekko vasta ylitti siniviivan. Sen jälkeen Kyle Platzer syötti ja Puustinen tinttasi limpun uuniin.
Syntyi hämmennystä ja ihmetystä. Varsinkin siinä vaiheessa, kun koko tilannetta ei lähdetty millään tavalla tarkistelemaan. Moni saattoi todeta yhteen ääneen: mitä?
Hyvä maali? Vaikka tuohan oli selkeä paitsio!
Ehhei, sanoi tarkkaavainen opiskelija takarivistä. Vanhan testamentin kokoisesta lisäpykälien viidakosta kaivettiin esiin kohta neljätuhattaseitsemänsataakuusikymmentä neljä ja sen ii, ii ja ii-kohta.
”Voi jumalauta”, totesi eräs HIFK-päättäjä sääntöjen kohtaan numero 81 iii.
HIFK-puolustajan Eddie Larssonin syötönkatkoyritys tulkittiin kiekolliseksi peliksi niin, että pieni kosketus vapautti Puustisen paitsiotilanteesta.
Kaikista koomisin hetki tapahtui ottelun jälkeen. Paikalla ollut erotuomarivalmentaja kysyi vierailijoiden, eli maalin tehneen joukkueen valmentajalta, että mitä mieltä hän oli tilanteesta.
”Noh, olihan se paitsio, mutta virheitä sattuu kaikille.”
”Niin, mutta kun se ei ollut paitsio.”
”Aijaa?”
Tässä päästään kiinni ytimeen.
SM-liigassa tapahtui jotain, mitä ei pitäisi ikinä käydä.
***
Liigan sääntökirjasta löytyi kohta, joka selitti sen, miksi täysin selvältä paitsiolta näyttänyt tilanne ei ollut yhtäkkiä paitsio. Samalla ilmi tuli se, että niin sanottu vanha kontrollisääntö oli taakse jäänyttä elämää.
Tällä viitataan siihen, miten aiemmin hyökkäävän joukkueen piti tuoda kiekko kontrolloidusti hyökkäysalueelle niin, että peliväline ylitti siniviivan ensimmäisenä. Hyväksytty ylitys tapahtui joko kuljettamalla, syöttämällä tai siirtokiekon kautta.
Tämä oli syy sille, miksi tiistain tilanne aiheutti hämmennystä. Jos kontrolli katkeaa ja hyökkääjä ylittää viivan ensimmäisenä, miten tilanne voi olla jotain muuta kuin paitsio?
JYPin reaktio kertoi kaiken. SM-liigan syvimmästä ytimestä pulpahtaa välillä esille auttamaton epätietoisuus.
Sama koski KalPan Colby Sissonsin törkytaklauksen käsittelykulmaa. Edes joukkueet eivät tienneet sitä, mitä on luvassa.
Kaikki tiivistyy yhteen äärimmäisen tärkeään osa-alueeseen: viestintään.
Jääkiekon SM-liiga teki keväällä ison liikkeen, kun se palkkasi Tuomas Nyholmin uudeksi viestintäjohtajakseen. Nyholmin eteen tuli melkoinen työmaa.
Hän hyppäsi osastolle, jota ei käytännössä ollut olemassakaan.
SM-liigan viestintä oli useiden vuosien ajan luokattomalla tasolla. Koko sarja antoi itsestään sekavan vaikutelman, koska joka ikistä ongelmakohtaa piti selvitellä vielä päivä toisensa jälkeen.
Jopa yksinkertainen viesti muuttui äärimmäisen monimutkaiseksi. Tai mitään viestiä ei koskaan tullutkaan.
Nyholmin johdolla SM-liigan viestintä on mennyt huimasti eteenpäin. Hyvä esimerkki koskee kurinpitoproseduuria. Liiga tiedotti selkeästi sen, miten kutakin tilannetta käsitellään. Taklaus etenee näin käsittelyyn, delegaatio kokoontuu tällöin ja päätös tuodaan julki seuraavana iltana.
Yksinkertaista. Nyt jokainen tietää, että miten konsepti etenee ja milloin Liigalta voidaan odottaa ratkaisuja.
Sisäisessä viestinnässä on vielä hiomisen varaa. Kun jokainen seura ja jokainen pelaaja tietää, mikä on oikein ja mikä väärin, syntyy vähemmän vaaratilanteita. Selkeän viestinnän myötä pelaajat tiedostavat sen, mitä Liigassa saa tehdä ja mitä ei. Miten saa taklata ja millainen lähestymistapa rikkoo rajoja.
SM-liigan ongelmaosaston syksy ikään kuin tiivistyi tiistain tilanteeseen. Eteen tuli jotain, mikä oli piiloutunut salaisuuksien kammioon. Eipä ihme, että syntyi ihmettelyä.
***
Samainen viestintähaaste koskee tilastointia ja siinä vaikuttavaa Wisehockeytä. Monet SM-liigan päävalmentajat ovat julkisesti ihmetelleet sitä, miten seurojen omat torjuntalaskelmat eroavat merkittävästi siitä, mitä Liiga ilmoittaa omilla sivuilla. Mölinää seurasi tutkiva journalismi ja ilmi tuli se, että nykyisessä Wisehockeyn järjestelmässä on paljon kehitettävää.
Eikä siinä mitään, se on fakta.
Koko kupletissa yksi ongelmakohta liittyi siihen, ettei Liiga viestinyt tarpeeksi selkeästi sitä, miten esimerkiksi torjuntoja lasketaan uudessa systeemissä. Vika ei ollut täysin Liigan, vaan koko systeemiä ei osattu tulkita oikein. Tämäkin voidaan korjata ja korjataan.
Koko automaattitilastoinnin perusperiaate on se, että kaikille paikkakunnille pystyttäisiin luomaan tasavertainen järjestelmä, mikä laskee kaiken ilman minkäänlaista suosimista.
Fiksu idea? Kyllä. Voidaanko sen täydellistä toimivuutta odottaa välittömästi? Ei.
On selvää, että Liigan toimijat tai esimerkiksi Liigassa pelaavat maalivahdit käyvät kuumana, koska monien sopimuksissa on erinäköisiä tilastobonuspykäliä.
Niin kuin Wisehockey-tapaus, tiistain tilanne osoittaa sen, miten tärkeässä asemassa selkeä viestintä on.
***
Tiistain tapauksen ongelmakohta liittyi siihen, että Juuso Puustisen maali rikkoi kaikkia paitsiosäännön peruspilareita. Kontrolloitu sisääntulo katkesi, hyökkäävä pelaaja ehti ensin alueelle ja toisesta aallosta tullut pelaaja koski sen jälkeen kiekkoon.
Ei voi olla niin, että jopa pitkään lajia seuranneet ihmiset joutuvat hämmästelemään sitä, miten täydeltä vääryydeltä vaikuttanut tilanne kääntyy jollain ihmeen tavalla oikeutetuksi, koska joku valveutunut hahmo löytää täydessä hiljaisuudessa sääntöihin painetun kolmannen lisäpykälän. Sekään ei selitä sitä, miten koko paitsiosääntö on saatu aivan mutkalleen.
SM-liigan täytyy jatkossa viestittää hyvin selkeästi ja konkreettisesti merkittävistä muutoksista, mikäli niitä tehdään. Ja epäselvyyksistä. Jos jokin epäkohta herättää hämmennystä, rivit pitää oikaista.
Koska on selvää, että vaikutukset heijastuvat koko tuotteeseen. Mitä selkeämpi ydin on, sitä helpommin positiiviset vivahteet nousevat esille.
SM-liiga voi hyvin, kun sen runko on kunnossa. Antaa yllätysten tapahtua siellä, missä niiden pitää tapahtua. Eli valovoimaisten joukkueiden ja yksilöiden tasolla.
