Nokian Renkaiden testimanipulointi johtaa mitä ilmeisimmin rikostutkintaan.
Kyse on enää siitä, tutkiiko testihuijaukseen liittyviä tapahtumia keskusrikospoliisi, Helsingin poliisi vai jokin muu poliisilaitos ja mikä on mahdollinen rikosnimike. MTV Uutisten tietojen mukaan päätöksiä asiassa on luvassa viikon, parin sisällä.
KRP ja Helsingin poliisi selvittävät parhaillaan tapaukseen liittyviä seikkoja. Se tarkoittaa, että poliisi kerää taustatietoja, vaikka virallisesti esitutkintaa ei vielä ole aloitettu.
Poliisi neuvottelee lähipäivinä myös markkinoita valvovan Finanssivalvonnan kanssa. Todennäköisesti juuri Finanssivalvonta tekee asiassa virallisen tutkintapyynnön. Poliisi voi toki omastakin aloitteesta käynnistää esitutkinnan.
Nokian Renkaiden entinen toimitusjohtaja Kim Gran johti pörssiyhtiötä 14 vuoden ajan. Testihuijauksista ensimmäisenä kertoneen Kauppalehden mukaan testien manipulointia olisi harjoitettu ainakin Granin valtakaudella.
Toimitusjohtajana vuosina 2000–2014 toiminut Gran sai osakkeisiin oikeuttavia optioita kaikkiaan yli 15 miljoonan euron arvosta.
Tuoreimpien tietojen mukaan Gran on myynyt kaikki omistuksensa yhtiössä ennen rengaskohun syntyä. Helsingin Sanomat kertoi tiistaina, että Gran on luopunut viimeisistäkin Nokian Renkaiden osakkeisiin oikeuttavista optioista kuluneen 11 kuukauden aikana. Vielä viime huhtikuussa hän omisti 90 000 optiota.
Eläkepäivillään Portugaliin muuttanut vuorineuvos Gran itse ei ole kommentoinut testimanipulointia mitenkään. Joku voisi sanoa: Granilla on salattavaa.
Ainakin rumalta näyttää, Gran. Varsinkin, kun Nokian Renkaiden nykyinen johto on myöntänyt testivilpin.
Kauppalehden mukaan Nokian Renkaat on vuosia toimittanut autolehtien testeihin paranneltuja renkaita, jotka eivät ominaisuuksiltaan vastaa kuluttajan saatavilla olevia renkaita. Lehden mukaan ainoa tarkoitus on ollut parannelluin renkain voittaa lehtitestit, jotka tukevat Nokian Renkaiden brändimielikuvaa ja pörssiyhtiön osakkeen kurssia. Toisin sanoen testimenestys on tukenut yhtiön osakekurssia ja johdon palkitsemiseen tarkoitettuja optioita.
Poliisissa (ja Finanssivalvonnassa) pohditaan parhaillaan, onko asiassa syytä epäillä mahdollista arvopaperimarkkinarikosta (sisäpiirintiedon väärinkäyttö, tiedottamisrikos, kurssimanipulaatio eli kurssin vääristäminen) tai jopa törkeää petosta.
Rikoslaki sanoo petosrikoksen tunnusmerkistöstä seuraavaa:
Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä. Maksimirangaistus törkeästä petoksesta on neljä vuotta vankeutta.
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen arvioi MTV Uutisille, että erehdyttäminen näyttäisi tässä tapauksessa täyttyvän kiistatta. Eli jos Nokian Renkaiden harjoittamalla testimanipuloinnilla on vaikutettu testien lopputulokseen, markkinoihin ja pörssiyhtiön osakkeen kurssiin, samalla on erehdytetty paitsi ehkä testaajia myös kuluttajia (renkaiden ostajia). Tolvasen mukaan vahingon näyttäminen toteen per kuluttaja saattaisi kuitenkin olla vaikeaa.
Kauppaoikeuden dosentti Klaus Viitanen ehti aiemmin todeta, että pelkästään jo julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella Nokian Renkaiden testihuijaus ylittää törkeydessään jopa viime syksyn Volkswagenin päästöskandaalin.
On vaikea kuvitella, että Nokian Renkaiden tapaus jäisi ilman viranomaisten tutkintaa. Eikä varmasti jääkään. Yleinen etu vaatii asian selvittämistä perinpohjin, tarvittaessa rikostutkinnan keinoin.