Voivatko seitsemän peräkkäistä osakilpailuvoittoa ja kauden avaaminen neljän ykköspaikan suoralla jättää kenellekään ruikutettavaa Nico Rosbergin ansioista F1-kuljettajana? Valitettavasti edelleen voivat.
Rosbergin murskaava aloitus F1-kaudelle 2016 ja itse asiassa jo viime lokakuussa alkanut ykkösasema Mercedeksellä horjuttavat jo historian pronssisia patsaspyhimyksiä.
Venäjän GP:n voitolla Rosbergia enemmän peräkkäisiä voittoja on ottanut vain Sebastian Vettel (9 voittoa putkeen) kaudella 2013 ja yhtä monta vain Alberto Ascari vuosina 1952-53 sekä Michael Schumacher kaudella 2004. Tätä ennen neljällä voitolla kauden aloittaneita kuljettajia ovat olleet vain Schumacher, Nigel Mansell ja Ayrton Senna.
Miksi sitten Nico Rosbergista ei puhuta vieläkään nykyformuloiden Mansellina, Schumina tai Sennana? Koska Rosbergin hirmuputken joka ikistä voittoa pystyy edelleen kritisoimaan lahjavoitoksi Lewis Hamiltonilta, kolminkertaiselta maailmanmestarilta ja 43 osakilpailuvoiton mieheltä.
Viime kaudella Rosbergia verrattiin voittojenkin aikaan lähinnä Gerhard Bergeriin, joka joutui viettämään koko uransa suurten kuljettajien siipimiehenä. Entä nyt, kun osakilpailuvoittoja on alkanut ropista kaatamalla? David Coulthardiin, jonka uran huippuhetket jäivät kaikki Mika Häkkisen saavutusten varjoon? Stirling Mossiin, joka voitti yhteen aikaan lähes aina maaliin päästyään, muttei silti pystynyt ikinä ottamaan mestaruutta.

