– Tänään toteutan mun ensimmäisen tapon. Kiihottanu jo pitkään kuristaa nainen.
Tällaisen postauksen Valkeakosken teinisurmasta epäilty 18-vuotias mies kirjoitti anonyymille Ylilauta-keskustelusivustolle vain kaksi kuukautta ennen epäiltyä rikosta.
Kirjoitus johti poliisille tehtyyn nettivinkkiin, jonka seurauksena poliisi teki kotietsinnän miehen kotiin seuraavana päivänä. Se toimitti hänet Tampereen poliisiasemalle ja hänen puhelimensa ja tietokoneensa takavarikoitiin.
Seuraavana päivänä poliisi vapautti miehen. Ensimmäisessä kuulustelussa hän kiisti kirjoittaneensa uhkauksen, mutta seuraavassa hän myönsi tekonsa. Miehen mukaan kyse ei kuitenkaan ollut todellisesta uhkauksesta.
Mies vetosi siihen, että haki provosoivalla kirjoittelullaan huomiota. Hän totesi myös ottaneensa päivän aikana ehkä 20 olutta ja sanoi, ettei olisi kirjoittanut vastaavaa tekstiä selvinpäin.
Valkeakosken teinisurma nostaa väkisinkin esiin kysymyksen, toimiko poliisi oikein päästäessään miehen menemään.
Lyhyt vastaus on kyllä. Poliisi on ensinnäkin toiminut ottamalla henkilön nopeasti kiinni uhkauksesta tulleen vinkin perusteella.
Myös lain näkökulmasta asia on yksiselitteinen. Poliisi on käyttänyt lain sille suomia keinoja, eikä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin laskea mies vapaalle jalalle.
Se katsoi, ettei asiassa ollut syytä epäillä rikosta. Kirjoitushan ei kohdistunut keneenkään tiettyyn henkilöön, vaan oli yleisen tason uhkaus.
– Epäillyn lausuma, joka itsessään on ollut perustellusti pelkoa herättävä, ei ole kuitenkaan ollut laissa tarkoitettu uhkaus toisen turvallisuutta tai omaisuutta koskaan, poliisi kirjoitti tutkinnan päättämispäätöksessä.
Vaikka uhkaus olisikin kohdistunut tiettyyn henkilöön, laiton uhkaus on rikoksena sen verran lievä, että kynnys vangita sanallisesta uhkauksesta epäilty henkilö on hyvin korkea.
Poliisin mukaan esitutkinnassa ei myöskään tuotu esiin seikkoja, joiden perusteella miestä olisi syytä epäillä henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta.
Suomessa ei myöskään ole sellaista turvasäilöön ottamista koskevaa lainsäädäntöä, jonka nojalla poliisi voisi pitää ketään kiinniotettuna ilman rikosepäilyä: vain sen perusteella, mitä hän on ehkä kirjoittanut nettiin. Riippumatta siitä, kuinka vastenmielinen kirjoitus on ehkä ollutkin.
Lue myös: MTV:n tiedot: Näin Valkeakosken teinisurmasta epäilty sanoi poliisille – voi viitata teon myöntämiseen
Valkeakosken teinisurmasta epäilty saapuu oikeuteen – MTV seuraa
Poliisi teki tärkeän kirjauksen
Miehen vapaalle jalalle päästämisestä huolimatta on yksi asia, minkä poliisi on voinut tehdä ja tehnytkin. Se on voinut kirjata miehen tiedot huolta aiheuttavien henkilöiden rekisteriin. Se on osa voimassa olevaa poliisin ennaltaehkäisevän työn strategiaa.
Sisä-Suomen poliisista asiaa kommentoinut rikosylikomisario Jari Kinnunen vahvisti MTV:lle, että mies oli poliisin ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kohteena uhkauksen jälkeen.
Huolta aiheuttavasta henkilöstä voi ilmoittaa poliisille joko suoraan laitoksella, poliisipartion luona tai nettivinkillä. Kiireellisissä tapauksissa asiasta tulee aina ilmoittaa hätäkeskukseen.
Huolta aiheuttavan henkilön auttamiseksi ja tilanteen hallintaan ottamiseksi tarvitaan usein eri viranomaisten yhdessä tekemiä, rikoksia ennalta estäviä toimenpiteitä. Huolta aiheuttavan henkilön seuranta päättyy siinä vaiheessa, kun poliisi arvioi, että henkilön asiat ovat kunnossa.
HAH-rekisteriin merkitseminenkään ei tarkoita sitä, että poliisi voisi valvoa aktiivisesti jokaista vähänkään epäilyttävää henkilöä. Siihen eivät Suomen poliisin resurssit yksinkertaisesti riitä, eikä se olisi laillistakaan. Jo lähestymiskieltoon määrättyjen henkilöiden liikkumisen valvonta on hyvin haastavaa.
Poliisi vaatii henkirikoksesta epäiltyä miestä vangittavaksi tänään keskiviikkona Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Miestä epäillään todennäköisin syin taposta ja törkeästä lapsenraiskauksesta.
Joku voisi todeta, että mikäli Turun hovioikeus olisi määrännyt hänelle ehdottoman tuomion hänen aiemmista rikoksistaan, Valkeakosken teinisurmaa ei olisi tapahtunut.
Ehkä näin, mutta tuomioistuimet eivät ole ennustuslaitoksia, eivätkä määrää rangaistuksia sillä perusteella, mihin henkilö voi ehkä tulevaisuudessa syyllistyä.