Kommentti: Mitä ihmettä? Ministerit pelkäävät hyviä työllisyystuloksia ja vaikenevat

Kirjoitan tätä kommenttia siksi, että ihmettelen, miksi ministerit vaikenevat. Vaikenemisesta tekee kahta kummallisempaa se, että olisi syytä iloita. Aktivointiasteet kasvavat ja pitkäaikaistyöttömät työllistyvät. Ympäri Suomea on onnistuttu.

Eri puolilla Suomea, Turusta Rovaniemelle, alkoi viime vuonna kokeilu, jossa kunnat saivat valtaosan te-toimiston oikeuksista - esimerkiksi tehdä työllistämispäätöksiä. Kokeilu kestää vuoden loppuun, mutta tulokset ovat niin rohkaisevia, että alueet toivovat saavansa jatkaa pilottia aina vuoden 2020 loppuun asti.

Ministerit vaikenevat – niin Mika Lintilä kuin Jari Lindströmkään eivät halunneet kommentoida MTV Uutisille kuntakokeilujen tuloksia ja tulevaisuutta.

Juttu jatkuu videoiden jälkeen.

Pirkanmaalla työllistyi tammikuussa sata pitkäaikaistyötöntä joka viikko 2:10

Työllisyysaste marraskuussa 70,4 prosenttia 2:04

Asiantuntijat: Joka toinen työtön aktivoituu akviivimallin kannustamina 2:14

Hallitus korostaa ohjelmassaan kuntien edellytyksiä edistää työllisyyttä. Hallitus lisää kuntien päätösvaltaa erityisesti elinvoimaan liittyvissä asioissa ja vahvistaa paikallista vastuunottoa ja päätöksentekoa. Syntyi kokeilut, joiden tulokset puhuvat puolestaan.

Aktivointiasteet ovat kannustavia. Esimerkiksi Pirkanmaalla marras-joulukuun vaihteessa Punkalaidun 70 %, Sastamala 60 %, Vesilahti 52 %, Lempäälä 46 %, Ylöjärvi 40 %. Tampereella kokeilun alussa aktivointiaste oli 17 %, pakkasten tullessa 25%.

Markkinat hoitavat?

Pirkanmaalla kokeilu on johdattanut 1400 pitkäaikaistyötöntä pääosin palkansaajaksi, yrittäjäksi tai opintojen pariin viimeisen puolen vuoden aikana.

Muista kokeiluista sanottakoon, että Turun alueella nuorten työttömyyden kasvu on pysähtynyt, Kuopion seudulla työttömyyden väheneminen on kiihtynyt ja Lapin kokeilussa pitkäaikaistyöttömien määrä vähentyi syksyn aikana yli 300:lla.

Nyt kuitenkin näyttää vahvasti siltä, että kunnille ei halutakaan tulvevaisuudessa antaa työllistämisroolia. Keväällä eduskunnalle esiteltävä kasvupalvelulaki tähtää haastattelemani asiantuntijan mukaan siihen, että työllisyyspalvelut yksityistetään maakuntauudistuksen kautta. Markkinat hoitavat.

Siinähän ei sinänsä ole mitään väärää. Mutta meneillään olevissa kokeiluissakin yrityksillä on vahva rooli. Esimerkiksi Tampere ostaa suurimman osan työllisyyspalveluista markkinoilta.

Vähemmän pompottelua

Kokeilujen yksi merkittävä tulos on pompottelun vähentäminen. Jo pelkästään se, että kunnilla on kerrankin oikeus päästä asiakastietojärjestelmään, vähentää haastattelut puoleen. Enää työtöntä ei tarvitse haastatella sekä te-toimiston että kaupungin päässä. Tämäkin on hallitusohjelman mukaista – päällekkäistä toimintaa puretaan.

On kokeilussa huomattu sekin, että nyt työttömät ylipäätään pääsevät palvelujen piiriin. Ohjelmajohtaja Regina Saari sanoi MTV Uutisten haastattelussa, että aikaisemmin näin ei ollut. Kunnilla oli vaikeuksia saada omiin palveluihinsa työttömiä työnhakijoita, koska heitä ei ehditty te-toimistoista sinne ohjaamaan. Palvelut olivat tyhjillään. Mitä hukkakäyttöä.

Ja paha tuosta te-toimistojakaan on lähteä syyttelemään. He elävät todellisuudessa, jossa henkilöstö on puolitettu muutaman vuoden aikana. Oletettiin ilmeisesti, että sähköiset palvelut auttavat ja näinhän ei ole käynyt, toteaa asiantuntija.

Kaikki eivät tietenkään työllisty, mutta jo se, että saa vihdoin henkilökohtaista palvelua, nostaa työttömän ihmisen itsetuntoa ja edistää hänen mahdollisuuksiaan. Kokeilukulttuurin keskeinen viesti on se, että jos asiakas ei pääse työhön tai koulutukseen, hän pääsee sellaiseen työllistämistä edistävään palveluun, joka auttaa häntä eteenpäin.

Hallituksen laatikkoleikki?

Hallitusohjelmassa myös sanotaan, että siirrytään palvelujen tulosten seuraamiseen ja mittaamiseen. Nyt niitä tuloksia olisi. Esimerkiksi Pirkanmaan kokeilualueella työllistyi tammikuussa sata pitkäaikaistyötöntä joka viikko.

Ovatko tulokset niin hyviä, että ne uhkaavat työllisyyspalvelujen siirtymistä lopullisesti maakuntien vastuulle? Vai onko kyseessä perinteinen valtakamppailu ministeriön ja kuntakentän välillä? Niin tai näin, Saari kutsuu työttömien ja henkilöstön siirtelyä paikasta toiseen hallituksen laatikkoleikiksi.

Ja mitä järkeä on siinä, että ollaan tekemässä sellainen uudistus, jossa maakunta saa rahoitusta sitä enemmän, mitä enemmän maakunnassa on työttömiä. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta ymmärrettävää, mutta kannustaako se vähentämään työttömyyttä?

Ihmettelystäni huolimatta haluan onnitella hallitusta kokeilukulttuurista. Kuntakentällä tehdään nyt sitä, mitä jo vuosikausia olisi pitänyt tehdä.

Lue myös:

    Uusimmat