Suomen jalkapallomaajoukkue kohtaa maanantai-iltana Italian vieraskentällä maaottelussa. Pelistä ei kannata vetää liian suuria johtopäätöksiä.
Syy siihen on yksiselitteisen selvä: Italia valmistautuu pian alkaviin EM-kisoihin, joten tulemme näkemään kotijoukkueen pelaajiston suhteen tiuhaa rotaatiota. Saapasmaan päävalmentaja Antonio Conte ehti jo "lupaamaan", ettei ottelusta kannata odottaa kummoista spektaakkelia. Eikä kukaan varmasti sellaista odotakaan. Conte ei missään nimessä halua kuormittaa avainpelaajiaan liikaa kisojen ollessa ovella, vaikka kyseessä onkin kenraaliharjoitus.
Suomi sen sijaan pelannee parhaalla miehistöllään, mutta se onkin jo kokonaan toinen asia, mihin se illalla riittää. Italian kivikova puolustus tarjonnee liian suuren haasteen Hans Backen miehistölle, jonka hyökkäyspelaaminen on ollut viime maaotteluissa enemmän summittaista ja sattumanvaraista kuin hyvin organisoitua, kollektiiviista pelaamista.
Belgiaa vastaan Suomi loi muutaman terävän hyökkäyksen, joista toisesta tuli maali. Silti on jääkylmä fakta, että Backen suojattien pelaaminen oli kokonaisuutena heikohkoa ottelussa: paine omalla maalilla kasvoi kauttaaltaan liian suureksi - etenkin kamppailun toisella jaksolla. Huuhkajat ja Backe eivät ole vakuuttaneet yhdessä vielä kertaakaan, vaikka tulos Belgiasta olikin erinomainen.
Sinipaitoja vastaan Huuhkajien on rakennettava pidempiä hyökkäyksiä ja kontrolloitava peliä väkevämmin myös pallonhallinnan kautta. Puolustustyöskentelyn on oltava huomattavasti tiiviimpää, jotta paine ei kasva jälleen loistavan Lukas Hradeckyn maalilla liian suureksi. Jalkapallo-ottelussa onnen osuus on 50 prosenttia, mutta siihen valkopaidat eivät voi nojata liikaa.