Suomessa jännitetään nyt röyhtäiseekö komeetta

Muun muassa näistä on odotettavissa pian uutta tietoa, jos kaikki menee hyvin. Euroopan avaruusjärjestön Esan Rosetta-luotaimelta ampaisee keskiviikkona matkaan laskeutumisalus, joka tömähtää komeetan pinnalle ensimmäisenä ihmisen rakentamana esineenä.

Rosetalla ja Philae-laskeutumisaluksella on poikkeuksellisen paljon suomalaisosaamista. Mukana on kuusi laitetta, joiden tekemiseen Ilmatieteen laitos on osallistunut. Kulut ovat olleet nykyrahassa noin viisi miljoonaa euroa, ja ne on maksettu jo 1990-luvulla.  

Patria on tehnyt Rosetan rungon ja sähköjärjestelmän. Suomessa Environics, AL Safety Design ja Synopsys ovat tehneet osia laitteeseen.  

– Ilmatieteen laitoksella odotetaan eniten PP-mittausta. PP on meidän instrumenttimme, joka mittaa komeetan vesipitoisuutta, kertoo tutkimusprofessori Minna Palmroth.

Maan vesi saattaa olla peräisin törmäyksistä komeettojen kanssa. Palmrothin mukaan komeetan vesimäärästä voi päätellä, kuinka monta törmäystä on ollut.

Komeetalla tutkitaan myös veden isotooppikoostumusta ja sitä, onko vesi komeetalla samanlaista kuin meillä.

–Jos pystyttäisiin varmistamaan se, että maapallon meret ovat peräisin komeettapommituksesta, se olisi hienoimpia tuloksia. 

Rosetan piti ensin mennä Wirtasen luo

- Marraskuussa 1993 Euroopan avaruusjärjestö ESA hyväksyi Rosetta-hankkeen. Asiasta päättämässä oli muun muassa suomalainen Risto Pellinen.  
- Tammikuussa 2003 Rosetan oli tarkoitus lähteä kohti 48P/Wirtanen-komeettaa, joka on nimetty amerikkalaistutkijan mukaan. Laukaisua lykättiin kantoraketin ongelmien takia.  
- Maaliskuussa 2004 Rosetta lähti kohti 67P/Churyumov-Gerasimenko-komeetta, koska Wirtanen ehti viilettää karkuun.  
- Kesäkuussa 2011 Rosetta sammutettiin energian säästämiseksi.  
- Tammikuussa 2014 Rosetta heräsi suunnitelmien mukaan.  
- Elokuussa 2014 Rosetta liittyi komeetan seuralaiseksi.  
- Keskiviikkona 12.11. Philae laukaistaan. Tietoa laskeutumisen onnistumisesta odotetaan kello 18 Suomen aikaan. Jännitystä lisää se, että Philaen laitteisto on suunniteltu Wirtaselle laskeutumista varten.  
- Maaliskuussa 2015 Philaen mittaukset päättyvät.  
- Joulukuussa 2015 Rosetan mittaukset päättyvät.  

STT

Ovatko komeetat risteileviä elämäkapseleita?

Palmroth tunnustaa, että nyt jännittää. Myöhään tiistaina päätetään, lähteekö Philae. Lähdön jälkeen se on omillaan.

Palmrothin mukaan on pieni riski, että komeetta päästää laukaisun jälkeen röyhtäyksen eli sylkee kaasupilven. Komeetat röyhtäilevät - sen takia taivaalla näkyy pyrstötähtiä. Se kiihdyttäisi komeetan vauhdilla Philaeta karkuun.

Philae saattaa pudota jyrkänteelle, jota ei näy kuvissa. Silloin se voi kellahtaa kyljelleen ja mittaukset menevät mönkään.

Tieto laskeutumisen onnistumisesta tulee Maahan noin kuudelta keskiviikkoiltana. Ehkä jo viikon päästä julkisuuteen saadaan ensimmäisiä Philaen hankkimia tietoja, Palmroth arvelee.

Vaikka lasku ei onnistuisi, emoalus Rosetta jatkaa. Se on jo tehnyt tutkimuksia, joiden tuloksia kuullaan myöhemmin. Suomalaiset ovat muun muassa olleet mukana tekemässä laitetta, joka kertoo, onko komeettojen pölyssä orgaanista ainesta. Jos sellaista löytyy, se voi olla merkki siitä, että mekin olemme peräisin komeetoilta.

– On täysin mahdollista, että komeetat ovat avaruudessa risteileviä elämäkapseleita.