Britannia teki sen mitä pelättiin, mutta johon harva silti uskoi: Saarivaltio päätti erota EU:sta. Ketjureaktio tullee jatkumaan pitkin Eurooppaa. Suomessa olisi syytä varsinkin nyt muistaa, ettei impivaaralaisuus ole etumme.
Suomessa asuu 5,4 miljoonaa ihmistä, Britanniassa yli kymmenen kertaa enemmän.
Se näin alkuun.
Moni täälläkin heittää lippalakkia ilmaan EU:n hajoamisen onnesta.
Ei kannattaisi.
Talousmittarit mittaavat aikansa, miten vakava taloushäiriö Britannian EU-ero on. Saarivaltio on sekaisin. Skotlanti eronnee Lontoon vallasta. Etc.
Pörssikurssit tippuvat.
Euroopan väkkäräpuolueet saavat luonnollisesti kansanäänestyksestä vettä myllyynsä. Perussuomalaisetkin luulevat, että ollaan hillopurkilla. Puheenjohtaja Timo Soini tosin historiaa osaavana tajuaa, ettei olla. Puolassa ja Unkarissa tämä päivä on osalle juhlan aihe, samoin Ranskan ns. kansallismielisille.
Suomessa kannattaa silti muistaa, että yhtenäinen Eurooppa on pienten kansojen etu, Suomenkin, ja erityisesti Suomen.
Kun Suomi 1993-1994 kävi neuvotteluja EU-jäsenyydestä, liki kaikki äänestysikäiset muistivat, millainen oli toinen unioni, sellainen oli naapurissa. Vuoteen 1945 ja sen jälkeenkin oli vaara, että Suomi olisi siihen liitetty.