Mainos

Kolmiosta kaksioksi

Joskus käy niin mukavasti, että muutto pienempään asuntoon huonemäärätarpeen pienentyessä käy potkaisemalla yksi seinä nurin. Näin säästämme muuttokuluissa ja asunnonvälittäjän palkkioissa. Ja tuttu ympäristökään ei huonone.

Periaatteessa se on näin. Joskin muutama asia on huomioitava.

Jos asunto on oma ja sijaitsee asunto-osakeyhtiössä, voi kevyen väliseinän pääsääntöisesti poistaa ilman lupamenettelyä. Pakollinen on kuitenkin ilmoitus isännöitsijälle. Hänen kanssaan tarkistetaan, ettei toimenpiteelle ole rakenteellisia ja muulla tavalla luvanvaraisia esteitä. Asunnon omistaa tarkkaan ottaen yhtiö - ei asukas. Asukas omistaa ainoastaan osakkeita, joilla sijoituksensa sivuvaikutuksena on oikeus asua osakenumeroiden osoittamassa huoneistossa. Muutoksesta riippuen muuttunut tilanne kirjataan joko toimenpiteenä tai pysyvänä muutoksena yhtiöjärjestykseen. Tästä saattaa syntyä osakkaalta laskutettavia kirjaus- tai muutoskuluja.

Ennen työhön ryhtymistä, tulee selvittää muutama seikka.

Kantavaa seinää ei saa poistaa. Siihen voi kylläkin tehdä aukon pystytukirakenteiden väliin niitä poistamatta. Jos aukon leveys ei tyydytä, voidaan tukia poistaa, mutta aukon yläpuolinen osa tulee tukea vaakatuella. Tällainen voi olla teräskisko, jonka päät ovat riittävän kiinteästi tuettu pystyrakenteisiin. Tuennan suunnittelu sekä rakentaminen kannattaa antaa ammattilaisen tehtäväksi. Muuten voipi tulla yllätyksiä yläkerrassa.

Kerrostaloissa kantavan seinän muutoksista tulee laatia arkkitehtipiirros ja hyväksyttää se rakennustarkastajalla. Koko työn kustannuksista on tehtävä kustannuslaskelma ennalta. Muutoin voi tulla paha yllätys.

Jos seinä on betonielementti, voi varautua todella suureen työhön ja kustannuksiin. Parimetrisestä aukosta syntyy jätettä 1-2 tonnia. Neljäs kerros ilman hissiä on tähän todella herkkua. Purku voidaan tehdä joko murskaamalla tai leikkaamalla.

Purku tarkoittaa, että aukkoa nakerretaan reikä ja pala kerrallaan. Tuloksena on suuri kasa kiven muotoisia kokkareita. Ongelmana on, että betonielementti ei välttämättä säilytä alkuperäistä rakenteellista lujuutta ja purun yhteydessä syntyy kantavuuteen vaikuttavia vaurioita. Niinpä kaikissa tilanteissa tätä menetelmää ei saa käyttää.

Jos murskaamista ei saa käyttää, on toinen vaihtoehto leikkaaminen. Tällöin timanttiteräisellä koneella leikataan tasasivuinen aukko seinään. Tällä menetelmällä elementtiä ei rikota ja sen lujuus ehjällä alueella säilyy. Tähän mennessä kaikki hyvin. Ongelmana on, että leikkaus tehdään veden avulla. Vettä tarvitaan todella runsaasti. Kone pumppaa veden leikkauslaikkaan ja imuri imee käytetyn veden pois. Näin teoriassa. Jos kaikki menee hyvin, menee vesi imuriin. Tai sitten alakerran naapuriin.

Niin, kuka korvaa vahingon? Vaihtoehtoja on neljä: vettä käyttänyt urakoitsija, alakerran naapuri, vakuutusyhtiö tai työn tilaaja itse. Tosi hyvä neuvottelija saa olla, jos urakkasopimuksessa lukee ko. maksuvelvollisuus urakoitsijalle. Alakerran naapurista saa kyllä kaverin, mutta ei välttämättä kovin neuvotteluhaluista. Vakuutusyhtiön pikkujoulukroniikkaan taatusti pääsee hakemuslomakkeellansa, mutta rahaa voi olla vaikeampi saada.

Puurakenteisissa 40-, 50- ja 60-luvun taloissa väliseinät ovat yleensä kantavia ja palkkeina on 2*4-tuuman puut noin 60 cm välein, pinnassa lautaa ja välissä purua. Näissä on varauduttava runsaaseen pölyyn, lattiaan tulevan syvän aukon peittämiseen sekä välikaton uuteen tuentaan. Lattiassa oleva tyhjä tila tulee täyttää siten, ettei kylmä talvi-ilma pääse rakenteisiin lattian alla. Katon tuentaan on syytä varautua jo työn aikana, sillä vaakalaudoitus toimii myös tukirakenteena pystypuille. Näihin taloihin ei ole tehty lujuuslaskelmia, vaan ratkaisut perustuvat vanhaan kirvesmiestaitoon. Jos vanhaa rakentamisen logiikkaa muutetaan, voi tulla yllättäviä ongelmia.

Jos seinässä on valokatkaisija tai upotettu sähkörasia, tarvitaan sähköasentaja purkamaan ne ja varmistamaan uuden tilanteen mukainen sähköturvallisuus. Tämä koskee erityisesti ennen 80-lukua valmistuneita taloja. Itsekin voi nämä tehdä, mutta se turvallisuus sekä sähkön että palovaaran kannalta. Jos vahinko tapahtuu, on työn suorituksella vaikutus vakuutuksesta saataviin korvauksiin.

Väliseinien poistossa jää aina kolot tai jäljet sekä lattiaan, seinään että kattoon. Näiden peittäminen on syytä suunnitella jo ennen purkua. Betonivälikaton kolot voi täyttää ja maalata. Tosin huoneiden kattoväriin paikkamaalia on vaikea saada täysin samanlaiseksi, jolloin voidaan käyttää peitteenä listaa tai koteloa.

Lattiassa oleva aukko täytetään ja tasoitetaan. Paras lopputulos saadaan, kun uusitaan koko lattiapinta. Näin tulee yhtenäinen huone. Jos tämä ei tule kyseeseen, voi aukkoa yrittää täyttää joko vanhalla lattiapinnoitteella tai selvästi tiloja jakavalla puu- tai messinkilistalla.

Homman voi tehdä itse, jos on runsaasti aikaa, hermot kestävät arvaamattoman ajan sotkuista ympäristöä ja muutoinkin on kätevä rakentaja. Muussa tapauksessa suosittelen kääntymistä hyvän urakoitsijan puoleen.

Väliseinän purkamisella saadaan muitakin etuja kuin vain kahdesta pienestä makuuhuoneesta yksi iso, tai näistä uusi olohuone. Varsinkin 70-luvulla keittiöt erotettiin muita huonetiloista ajatuksella, että ruoan valmistus "pitää" olla niin erillään etteivät käryt häiritse oleskelijaa. Näinhän se silloin oli, kun se oleskelija oli mies ja käryttäjä vaimo.

Nyt on perheen tarkoitus monesti toinen eli halutaan olla yhdessä. Keittiön ja olohuoneen seinän poistolla saadaan avarampi ja valoisampi koti, ja mitä itse pidän erityisen tärkeänä - koko perhe on yhdessä riippumatta siitä onko joku keittiössä vai olohuoneessa. Näin säilyy näkö- ja keskusteluyhteys.

Sakari Ikonen

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.