Britannian muutaman viikon takainen äänestys Euroopan Unionista eroamisesta on herättänyt laajaa keskustelua kansanäänestyksistä, niiden tarpeellisuudesta ja oikeellisuudesta.
Muun muassa tähtitieteilijä Esko Valtaoja on kritisoinut kansanäänestyksiä Turun Sanomissa. Valtaoja muun muassa ehdotti, että ennen äänestystä kansalaisille pitäisi järjestää jonkinlainen testi äänestysaiheesta.
Myös kokoomuksen kansanedustaja Pertti Salolainen kertoo olevansa kansanäänestysten suuri epäilijä.
– Kansanäänestys voi olla hallitusten pyrkimys paeta vastuuta, jonka kansalaiset ovat heille antaneet.
Salolaisen mukaan hallituksilla ja parlamenteilla on kuitenkin kansalaisia parempi tietämys äänestykseen vaikuttavista asioista kuin kansalaisilla.
– Kansanäänestys menee helposti kansanhuviksi, jossa ei ole enää se asia keskeisenä, vaan esimerkiksi eliitin vastustaminen, joka on pysyvä ilmiö kaikissa yhteiskunnissa.
Salolainen epäilee, että monen Britannian EU-eron puolesta äänestäneen tarkoituksena oli pikemminkin näpäyttää vallanpitäjiä todellisten eroaikeiden toteuttamisen sijaan.
– Olen sitä mieltä, että hallitusten ja parlamenttien pitää uskaltaa tehdä vaikeitakin ratkaisuja, jos ne eivät kelpaa, niin seuraavissa vaaleissa heidät vaihdetaan.
Timo Miettinen, Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostontutkijatohtori, ei yhdy täysin Salolaisen mielipiteeseen. Hän pitää Valtaojan ehdottamaa äänestäjien tietojen testausta kuitenkin dystopisena kuvana.