Koivuilla ennätyksellisen paljon siemeniä – kadut täynnä norkkoja

Edellisen kerran Suomessa on ollut melkein yhtä hyvä koivun siemensato vain vuonna 1993.

Ennätyssiemensadon edellytyksenä on ollut edellisvuoden kasvu- ja siemenkausi sekä tavallista pidempään jatkunut siitepölykausi tänä keväänä, sanoo erikoistutkija Anna-Mari Pessi Turun yliopiston Aerobiologian yksiköstä.

- Koivun siitepölyn vuorokautinen keskiarvo ja siitepölymäärä olivat tänä vuonna korkeimmat kuin koskaan. Erittäin runsaita siitepölypäiviä oli melkein kuukauden verran, kun normaalisti ne kestävät viikon tai kaksi.

Koivun runsaan kukinnan aiheuttajina ovat viime kasvukauden suotuisat sääolot. Lämmin ja aurinkoinen kesä edisti kukka-aiheiden muodostumista.

- Koivun kasvukauden kannalta viime kesä oli todella hyvä, joten koivu pystyi tuottamaan paljon kukka-aihioita. Ne näkyivät ensin siitepölynä ja nyt sitten ennätyksellisinä norkkomäärinä.

Kukinnan määrä on sidoksissa myös edeltävien vuosien kukintarunsauteen ja puiden elinvoimaisuuteen. Viime vuosien vaatimattomat norkkomäärät eivät ole kuluttaneet paljoakaan koivujen energiavarastoja, mikä on osaltaan mahdollistanut tämän vuoden huippusadon syntymisen.

Kevään edistyminen ja sääolot vaikuttavat keskeisesti eri puulajien pölytysaikoihin ja ilmassa oleviin siitepölymääriin. Lämpimällä ja kuivalla säällä ilman siitepölypitoisuudet ovat korkeita.

Allergia- ja Astmaliiton astmaneuvojan Anne Vuorenmaan mukaan joka toinen tai kolmas vuosi on yleensä otollinen koivukausi, mikä tarkoittaa myös runsaampaa siitepöly- ja norkkokautta.

Koivun norkot eivät aiheuta ihmiselle minkäänlaisia terveydellisiä oireita, joten niitä voi vapaasti haistella ja kosketella.

- Koivun norkoista ei ole ollut mitään terveydellistä haittaa, mutta luonnossa on vielä pieniä määriä pujoa ja heinää, jotka saattavat aiheuttaa allergiaoireita.