Korkein oikeus ei hyväksynyt sitä, että neljä hollantilaista tarkkailupoliisia olisi todistanut huumejutussa anonyymisti. Poliisien kokema koston uhka ei riittänyt perusteeksi.
Helsingin hovioikeus oli hyväksynyt anonyymit todistajat, mutta KKO nyt kumosi päätöksen.
Anonyymina todistaminen tarkoittaa sitä, että syytetyt eivät saisi tietää todistajien henkilöllisyyttä tai yhteystietoja.
Jutussa oli syytteen mukaan kyse amfetamiinin ja ekstaasin salakuljetuksesta Hollannista Suomeen kahdessa henkilöautossa. Kun käräjäoikeus oli osittain hylännyt syytteen, jutun syyttäjät halusivat hovioikeudessa kuulla neljää hollantilaista tarkkailupoliisia.
KKO: Ei perusteita
Tarkkailupoliisit halusivat todistaa anonyymisti. He perustelivat pyyntöä sillä, että he eivät voisi enää tehdä tarkkailijan työtään, jos heidän ulkonäkönsä ja henkilöllisyytensä paljastuisi. Lisäksi oli mahdollista, että huumausainerikoksen taustalla oleva rikollisjärjestö kostaisi rikoksen paljastumisen aiheuttamat seuraukset heille tai heidän läheisilleen.
Korkeimman oikeuden mukaan asiassa ollut esitetty riittävää objektiivista selvitystä siitä, että kyseiset poliisivirkamiehet tai heidän läheisensä joutuisivat todistajien ammatin ja virkatoimien takia vakavasti uhatuiksi. Käräjä- ja hovioikeus olivat olleet toista mieltä.
KKO:n mukaan sitä, että henkilöllisyytensä paljastavien todistajien mahdollisuudet toimia ammatissaan vaarantuisivat, ei ollut Suomessa säädetty perusteeksi anonyymille todistelulle.
Kyse on ensimmäisestä anonyymiin todistamiseen liittyvästä ennakkopäätöksestä. Anonyymi todistaminen tuli mahdolliseksi vuoden 2016 alusta.