Kivet ja nurmikot sammaloitumaan

Ei siitä ole niin kovin kauan kun itsekin rapsuttelin kiviportaista sammalta teräsharjalla ja raivasin pihapiirissä sammaleelta tilaa niittykukille. Kummastelin hiukan englantilaisen puutarhalehden ohjetta, jossa neuvottiin patinoimaan isojen kukkaruukkujen pintaa ja kasvattamaan niihin sammalta.

Nyt on sammal hyväksytty Suomessakin. Oma ansionsa siinä on varmaan itämaisen puutarhan suosiolla. Japanilaisessa puutarhassa sammal ei ole koskaan ollut kauhistus vaan kaunistus.

Kauniin tiheän sammalpeitteen kasvattaminen ei ole helppoa Suomen ilmastossa, muistan emeritusprofessori ja itiökasvitutkija Timo Koposen maininneen. Pienimuotoinen sammalviljely sen sijaan onnistuu paremmin. Kivien ja kivimuurien pintaan voi kasvattaa sammalta sivelemällä niiden pintaan sammalvelliä.

Velliä syntyy esimerkiksi pullollisesta olutta tai pilsneriä, johon on lisätty ripaus sokeria ja litran verran sammalkasvustoa. Toinen ohje neuvoo lisäämään sammalsilput puoleen litraan piimää, johon on lisätty 1-2 kananmunanvalkuaista. Kolmannessa ohjeessa hienoksi revitty sammal on sekoitettu pariin tölkilliseen luonnonjogurttia.

Istutettu sammal kasvaa parhaiten varjon puolelle kuten luonnostaankin. Happamat kasvuseokset ovat varmoja kasvualustoja, sillä hapan kalkitsematon nurmikkokin sammaloituu vuosien varrella.

Sammal kammoksuu kalkkia ja ilmaa

Pohjoisen puoleinen nurmikko sammaloituu nopeasti, jos sitä ei hoideta mitenkään. Kosteat notkelmat ovat erityisen alttiita keräämään sammalpeitettä etenkin, jos maa on tiiviiksi tallautunut.

Sammalta poistetaan haravoimalla nurmikkoa tarmokkaasti ja kalkitsemalla sitä säännöllisesti. Jos maa on tiivistä ja kovaa, ruoho ei saa happea. Ruohoa avustetaan rei'ittämällä kasvualustaa hangolla, talikolla tai rautakangella kukin makunsa ja voimiensa mukaan. Piikkarityylisiä ilmastointikenkiäkin mainostetaan tarkoitukseen sopiviksi.

Ilmastointireikiin ja nurmikon pinnalle voi lapioida hiukkaa tai hienorakeista soraa. Nurmikolle voi myös antaa ravinteita, juuri nurmikolle tarkoitettua lannoitetta.

Jos pohjoisen notkelman haluaa sammaloituvan oikein kunnolla, sekin onnistuu. Varjoisesta paikasta kerätyt sammaleet pestään ja silputaan. Sammalmassa levitetään kostealle Hesarille, Husikselle tai ilmaisjakelulehdelle noin sentin kerrokseksi.

Sammallevyjä kasvatetaan ensin varjoisassa paikassa esimerkiksi lautojen päällä. Kesähelteellä levyjä sumutetaan pari kertaa viikossa. Reilun kuukauden päästä sammaleen pitäisi kasvaa niin, että se voidaan siirtää haluttuun paikkaan. Paikan pitää olla rikkaruohoton ja kostea. Sammaleen kasvualustaksi sopii lannoittamaton luonnonturve.

STT-HELI SINKKONEN