Meneekö hermo muihin autoilijoihin? Syy saattaa olla sinussa itsessäsi.
MTV Autot haastatteli psykiatrian professoria Jyrki Korkeilaa syistä rattiraivo-ilmiön takana.
Lue haastattelu alta.
Minkälaiset psykologiset tekijät vaikuttavat liikennekäyttäytymiseen?
Antisosiaalinen persoonallisuushäiriö vaikuttaa nuorilla miehillä onnettomuusriskiin, ja ADHD kaikilla, joilla se on. Ensimmäisenä mainitut ovat muiden turvallisuudesta piittaamattomia, ottavat liikaa riskejä ja ovat impulsiivisia. ADHD:ssa impulssikontrolli ja tarkkaavuuden ongelmat tuottavat ongelmia, joista tavallisimmat ovat liikennerikkomukset – etenkin ylinopeus.
Psykoosit vaikuttavat luonnollisesti ajamiseen, mutta vaikeaa sairautta sairastava ei useinkaan enää aja tai ei ole edes saanut hankittua ajokorttia ennen sairastumistaan.
Yleensäkin tunteiden hallinta liittyy liikennekäyttäytymiseen. Etenkin elämysnälkäisyys tuottaa riskejä. Kullakin on oma reviirinsä oman autonsa suhteen, miten lähelle saa tulla, saako ohittaa tai ei. Lisäksi liikenteessä esiintyy pahantahtoista lähelläajoa, jossa asianomainen seuraa hyvin lähellä eikä lähde ohi – kiusaaminen on siis todellisuutta.
Tuollaisissa tapauksissa asianomainen voi olla loukkaantunut jostain mitä edellä kulkeva on tehnyt. Liikenteessä olo voi herättää ihmisissä voimakkaampia tunnereaktoita kuin jossain muualla.
Onko rattiraivon taustalla joitain erityisiä tekijöitä?
Rattiraivoa esiintyy vähän kaikenlaisilla ihmisillä. Se riippuu liikenneolosuhteista (suurkaupungit), ruuhkien yleisyydestä, turhautumisalttiudesta ja sen sietokyvystä. Kielteisten tunteiden ja impulssien hallintakyky luonnollisesti vaikuttavat. Impulsiivisista persoonallisuushäiriöistä kärsivillä esiintyy etenkin alttiutta raivokkuuteen.