"Kiusaaminen on todellisuutta" – psykiatrian professori kertoo, mikä aiheuttaa rattiraivon

MTV Autot haastatteli psykiatrian professoria Jyrki Korkeilaa syistä rattiraivo-ilmiön takana.

Lue haastattelu alta.

Minkälaiset psykologiset tekijät vaikuttavat liikennekäyttäytymiseen?

Antisosiaalinen persoonallisuushäiriö vaikuttaa nuorilla miehillä onnettomuusriskiin, ja ADHD kaikilla, joilla se on. Ensimmäisenä mainitut ovat muiden turvallisuudesta piittaamattomia, ottavat liikaa riskejä ja ovat impulsiivisia. ADHD:ssa impulssikontrolli ja tarkkaavuuden ongelmat tuottavat ongelmia, joista tavallisimmat ovat liikennerikkomukset – etenkin ylinopeus. 

Psykoosit vaikuttavat luonnollisesti ajamiseen, mutta vaikeaa sairautta sairastava ei useinkaan enää aja tai ei ole edes saanut hankittua ajokorttia ennen sairastumistaan.

Yleensäkin tunteiden hallinta liittyy liikennekäyttäytymiseen. Etenkin elämysnälkäisyys tuottaa riskejä. Kullakin on oma reviirinsä oman autonsa suhteen, miten lähelle saa tulla, saako ohittaa tai ei. Lisäksi liikenteessä esiintyy pahantahtoista lähelläajoa, jossa asianomainen seuraa hyvin lähellä eikä lähde ohi – kiusaaminen on siis todellisuutta.

Tuollaisissa tapauksissa asianomainen voi olla loukkaantunut jostain mitä edellä kulkeva on tehnyt. Liikenteessä olo voi herättää ihmisissä voimakkaampia tunnereaktoita kuin jossain muualla.

Onko rattiraivon taustalla joitain erityisiä tekijöitä?

Rattiraivoa esiintyy vähän kaikenlaisilla ihmisillä. Se riippuu liikenneolosuhteista (suurkaupungit), ruuhkien yleisyydestä, turhautumisalttiudesta ja sen sietokyvystä. Kielteisten tunteiden ja impulssien hallintakyky luonnollisesti vaikuttavat. Impulsiivisista persoonallisuushäiriöistä kärsivillä esiintyy etenkin alttiutta raivokkuuteen.

Millä keinoin ihminen voi pitää itsensä tyynenä esimerkiksi pyhien meno- ja paluuliikenteen ruuhkissa?

On parasta varata riittävästi aikaa matkan taittamiselle ja muistaa, ettei itse voi hallita toisten käyttäytymistä ja siksi harmistusta on tarpeetonta purkaa vaikka olisi itse oikeassa. Jokaisella lienee omat keinonsa itsensä rauhoittamiseen, on vaikea antaa yleisiä ohjeita.

Miten liikennekulttuuria voisi kehittää psykologian avulla?

Liikennejärjestelyt ja -ohjaus ovat tehokkain keino vaikuttaa välittömästi toimintaan, kuten myös liikennekäyttäytymisen ongelmista keskusteleminen julkisuudessa. Periaatteessa voisi ajatella, että ajokoulujen teoriaosassa, opetuksessa ja tentissä olisi jotain aiheeseen liittyvää.