Keksinnöt kumpuavat usein varsin arkipäiväisistä tilanteista. Kolme suomalaista keksijää kertoi, mikä innoitti heidät keksintöjensä pariin.
Kissan wc-istuin
Kiuruveteläinen Reino Pääkkö alkoi pohtia nelisen vuotta sitten, voisiko kissojen pissalaatikon jatkuvaa puhdistusta helpottaa jotenkin. Idea alkoi vähitellen jalostua.
− Miksei kissa voisi tehdä tarpeitaan vessanpöntöllä, Pääkkö kiteyttää johtoajatuksensa.
Monenlaisten versioiden lopputuloksena kekseliäältä mieheltä syntyi laite, jonka avulla kissan voi opettaa tekemään tarpeensa ihmisen wc-pönttöön.
− Laite koostuu muovisesta kaukalosta, joka sopii muotoilultaan kaikkin wc-istuinmalleihin. Pohjalle laitetaan purua, pellettejä tai muuta kuiviketta, ei kuitenkaan kissanhiekkaa. Kaukalon pohjalla on irroitettava ritilä, jonka läpi pissa menee pönttöön. Nostamalla ritilää vipukkeesta, vahvempi tarve vyörytetään wc:hen, Pääkkö kertoo.
Kissan wc-varuste sijoittui kaksi vuotta sitten kolmannelle sijalle Pertti Pasasen keksintökilpailussa. Pääkkö on myynyt keksintöään ulkomaita myöten.
− Omat kissani oppivat laitteen käytön nopeasti. Toisilta totuttelu voi vielä kauemmin, mutta jokainen kissa voi kyllä tämän oppia.
Ryhmäpostilaatikko
Koko ikänsä tuotekehitysalalla toiminut Jouko Hautala on tehnyt vuosien varrella keksintöjä laidasta laitaan. Vuonna 2002 häneltä syntyi yksittäinen, varsin näppärä oivallus: ryhmäpostilaatikko.
− Idea lähti liikkeelle, kun olin mukana Lions Clubin toiminnassa. Jaoimme mainoksia postilaatikoihin. Homma oli hankalaa, kun jakaessa piti availla jatkuvasti laatikoiden kansia.
Hautalalta ei mennyt kauaa keksiä, miten jakelua voisi helpottaa ja nopeuttaa. Hän sijoitti viisi postilaatikkoa vieri viereen ja kiinnitti niihin yhteisen kannen, jota nostamalla posti on helppo sujauttaa kaikkiin laatikoihin.
− Ryhmäpostilaatikko on käytössä kesämökillämme, jossa meitä on viisi mökkiläistä lähekkäin. Postinjakajat ovat olleet keksinnöstä innoissaan. Olen yrittänyt kaupata ideaa postilaatikoiden valmistajille, mutta siellä päässä ideasta ei ole innostuttu, Hautala sanoo.
Klapikärry
Keksijä Antero Isola oli latomassa kuutisen vuotta sitten puuklapeja säkkiin. Klapit tarttuivat säkin verkkoon kiinni, kuten aina. Hankalaan hommaan tuskastuneena hän huomasi verstaan lattialla muovisen roskakorin.
− Siitä lähti liikkeelle idea, miten klapien säkitystä ja kuljetusta voisi helpottaa, Isola kertoo.
Isola huomasi pian, että tukevan alustan lisäksi työskentelyasento paranee, kun klapisäkin sijoittaa telineeseen pois lattiatasosta. Sitten idea täydentyi rattailla, joiden avulla klapeja olisi helppo siirrellä.
− Klapikärryn monipuolisuus perustuu kehykseen. Kehys tukee säkkiä, ja täten säkki on helppo asentaa ja nopea täyttää klapeilla. Täynnä oleva säkki on taas helppo kuljettaa kärryillä varastoon, Isola kuvaa valmista keksintöä.
Klapikärrylle myönnettiin hetki sitten patentti. Isola toivoo, että keksintö pääsisi pian levitykseen.
− Teen itse jonkin verran myyntiin halkoja. Klapikärry on helpottanut huomattavasti halkojen käsittelyä, keksijä toteaa.
Studio55/Jenni Kokkonen