Pitkäaikaistyöttömän tilanne on vaikea. Talous ei kasva, joten työpaikkojakaan ei tunnu löytyvän suuriltakaan kaupunkiseuduilta.
Ja jos uusia keinoja ei löydetä, myös nuorten pitkäaikaistyöttömyys pahenee. Huomenta Suomessa vieraillut Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen pitää tätä erityisen huolestuttavana, sillä nuorten kohdalla se voi johtaa syrjäytymisuhkaan ja pysyvämpiin vaikeuksiin.
Pitkään, esimerkiksi yli 1000 päivää työttömänä ollut henkilö kohtaa monenlaisia ongelmia, esimerkiksi elämänhallintaan ja terveyteen liittyviä vaikeuksia.
61 kuntaa on mukana kokeilussa, jonka avulla pyritään löytämään uusia, tehokkaita keinoja löytää töitä pitkäaikaistyöttömille.
Kaksivuotinen kokeilu on nyt puolivälissä.
Työllisyyden kuntakokeilulla on jo löydetty uusia malleja yleisen työllisyyspolitiikan ja yksittäisten kuntien käyttöön. Kuntakokeilu on koonnut parhaista työllisyyden hoidon resepteistä ”keittokirjan” yhteistyön kehittämiseksi.
Työllisyyden keittokirjassa esitellään 30 erilaista esimerkkiä työllisyyttä edistävien palvelujen järjestämisestä entistä tehokkaammin.
– Keinona ongelmien torjumiseen on moniammatillinen ote, jossa pyritään ratkaisemaan yksittäisen työttömän tilannetta hänen omista lähtökohdistaan käsin, ei massana, esimerkiksi räätälöityjen ohjelmien ja tukipakettien kautta. Tässä tarvitaan esimerkiksi kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, Kelaa ja työ- ja elinkeinotoimistoa, Kietäväinen luettelee.
Pitkäaikaistyöttömyyden nujertaminen edellyttää laajaa ja kestävää yhteistyötä. Kietäväisen mainitsemien tahojen lisäksi yhteistyötä tulee tehdä yrittäjien, kolmannen sektorin ja oppilaitosten kanssa.
Lainsäädäntö tuo raamit
Kunnat on velvoitettu maksamaan puolet pitkäaikaistyöttömän työmarkkinatuesta, jos ne eivät aktivoi työtöntä 500 päivän kuluessa.
– Aktivoinnilla tarkoitetaan joukkoa toimenpiteitä. Kuntapuolella toivomme, että aktivointiin otettaisiin mahdollisimman laajasti toimijoita, esimerkiksi päihde- ja mielenterveyskuntoutus tarvittaessa, Kietäväinen sanoo.