Kipua alaraajoissa? Katso asiantuntijoiden kattava infopaketti oireiden syistä ja hoidosta!

Katsojat saivat lähettää asiantuntijoille mieltään askarruttavia kysymyksiä jalkojen terveydestä. Niitä tulikin huimat 877, joista miehet vastaavat nyt yleisimmin esitettyihin.

Varpaisiin ja jalkateriin liittyvät kysymykset

Varpaiden ja jalkaterän alueella olevat kiputilat häiritsevät yleisimmin normaalia arkeamme. Tyypillisimpiä syitä kipuilulle aiheuttavat Hallux valgus eli ns. vaivasenluu, isovarpaan tyvinivelen nivelrikko/-kuluma, vasaravarpaisuus, jalkaterän etuosan hermopinneoire (Morton), päkiäalueen pienentynyt iskunvaimennus sekä korkeakaarisen jalan keskiosan jäykkyys. Myös kantapään alueen nivelten ongelmat voivat aiheuttaa etuosan oireilua. Kaikille näille oireita aiheuttaville syille on yhteistä se, että ne omalta osaltaan vaikuttavat koko kehomme toiminnallisuuteen ja kuormittumiseen.

Paras tapa vaikuttaa oman oireen helpottamiseen on hakeutua asiantuntevan hoitolaitoksen tai -klinikan puoleen, jossa oireen syy selvitetään tai pyritään löytämään jo diagnosoituun vaivaan ratkaisu. Yleisimpiä, oireita helpottavia ratkaisuja ovat jalkaterän rakenteeseen liittyvät jalkineratkaisut, yksilölliset tarkasti syyn mukaan valmistetut tukipohjalliset, varvas-silikonit, teippaukset tai muut tukiratkaisut. Erityisen suuressa roolissa ovat myös jalkaterän, jalkapohjan ja varpaiden lihaksia vahvistavat harjoitteet tai liikkuvuusharjoitteet. Mikäli oire ei helpota, kannattaa kääntyä jalkaterään erikoistuneen ortopedin puoleen.

Kantapäähän ja nilkkaan liittyvät kysymykset

Keskivertoihminen ihminen ottaa n. 1 200 askelta kilometrillä, 15 000 askelta päivässä. Kävelyssä nilkkaan kohdistuva kuormitus 1,5-kertaistuu ja juostessa kuorma on jopa 3−5 kertainen. Näin ollen kantapään ja nilkan alueella on varsin reilu kuorma kannettavanaan. Kantapään iskunvaimennus on rakennettu osin jalkaterän ja nilkan varaan, mutta hyvin pitkälle myös kantapään omaan iskunvaimennusmekanismiin perustuen.

Monet kantapään alueen kiputilat voivat johtua jalkaterän etuosan virheasennosta tai vääränlaisesta toiminnasta. Toisaalta kantapäässä oleva iskunvaimennin, ns. rasvapatja haurastuu kulutuksen myötä, ja näin ollen kehon luontainen mekanismi ei enää toimi toivotulla tavalla. Kantapään takana olevat kiputilat liittyvät usein akillesjänteen ja sen kiinnityspisteen ongelmiin.

Nilkan alueen kiputilat puolestaan saattavat antaa viitteitä jalkaterän ja nilkan virheasennoista jotka provosoituvat vääränlaisen kuormituksen myötä. Toisaalta hyvin usein, esim. ns. inversiovamman eli nilkan ulospäin suuntautuvan nyrjähdyksen seurauksena tulee sekä nilkan etu, sivu- että takaosan kuormituskipuilua.

Alaraaja-analyysillä, kävelytutkimuksella, voidaan selvittää mistä oire näillä alueilla voi johtua. Erilaiset nivelmobilisoinnit, tuki- tai teippausratkaisut, nilkan vahvistavat/liikkuvuus harjoitteet, tukipohjalliset ja jalkineratkaisut voivat auttaa oireen parantumisessa. Oleellista on aina selvittää yksilöllinen syy oireen taustalla.

Sääreen liittyvät kysymykset

Säären lihasaitiosyndrooma eli tuttavallisemmin penikkavaiva, on yleinen liikkujan oireyhtymä. Kipu tuntuu säären etuosassa ja luukalvon reunassa. Yleisin syy vaivan ilmaantumiseen on ylikuormitus, eli liian paljon kuormaa liian nopeasti. Muita aiheuttavia syitä ovat akillesjänne ja pohjekireys, nilkan virheasento, paljon ylämäkeen menoa tai hyppyjä ja virheelliset varusteet eli vääränlaiset jalkineet. Ensihoitona ovat lepo ja pohkeen sekä säären venyttelyt. Mikäli vaiva uusii tai jää päälle pidemmäksi aikaa, on askelluksen ja siihen liittyvien tekijöiden kartoitus ehdottoman tärkeää

Lonkkaan liittyvät kysymykset

Lonkka ja lantionalue ovat toinen kehomme perusta. Lihasepätasapaino tai muu virheellinen toiminto voi muuttaa koko vartalonlinjauksen haitalliseen suuntaan ja vaikuttaa mm. rasitusvammojen syntyyn. Lonkan nivelrikossa on tärkeää pyrkiä säilyttämään nivelen liikkuvuus mahdollisuuksien mukaan. Samoin niveltä ympäröivien pehmytkudosten ja keskivartalon vahvistaminen voi helpottaa lonkanalueen kiputilaa. Joskus myös spesifit kipuhoidot ovat tarpeen.

Alaraajojen pituusero saattaa vaikuttaa sekä selän että lantion, varsinkin Si-nivelen kipuiluun. Näin ollen pituuseron määrittämisessä tulee olla erittäin huolellinen ja se tulee määritellä tarkuutta vaalien. Lonkasta alaspäin, alaraajojen nivelasennoilla on merkittävä osuus siihen, miltä tilanne vaikuttaa lonkassa pituuseroa määritettäessä. Pituuseron vaikutus kehon oireiluun on yksilöllistä. Lonkan nivelrikon hoidossa, voidaan pyrkiä liikunnan kautta vähentämään oireita. Lajinvalinta on tärkeää kuten esimerkiksi pyöräily, liikunta vedessä jne. Suoritukset tulee pyrkiä tekemään kivuttomalla liikeradalla, riippumatta harjoituksesta. Kuten polven, myös lonkan kohdalla suositeltavia ovat liikuntamuodot, joissa niveliin ei kohdistu voimakkaita iskuja eikä yhtäaikaisia voimakkaita kompressio- ja kiertoliikkeitä ja joissa tapaturmariski on alhainen

Lisäksi jalkineilla, tukipohjallisilla ja tuilla voidaan pyrkiä vaikuttamaan lonkan alueen kuormittumiseen.

Jalkineet MBT, ovatko hyvät, ja jos ovat, miksi? Mikä on kenkien tarkoitus?

MBT-jalkineita voidaan käyttää päivittäin tavanomaisten jalkineiden sijaan. MBT-jalkineiden erityinen pohjarakenne antaa käyttäjälleen tunteen pehmeästä ja hieman epävakaasta alustasta, joka haastaa kehon tasapainoa kontrolloivia järjestelmiä. Tämä lisää automaattisesti vartalon lihasaktiivisuutta tehden jokaisesta askeleesta pienen harjoituksen.

Arkipäiväisessä käytössä MBT- jalkineet voivat myös ehkäistä ja lievittää vaivoja samalla kun ryhtisi paranee ja askelluksesta tulee miellyttävämpi.

Kevytjalkineet ja niiden toimivuus juoksuun?

Kevytjalkineilla juostessa askelpituus on lyhyempi, tempo huomattavasti perinteistä juoksutyyliä nopeampi ja voimakasta kuormitusta aiheuttavaa kantaiskuvaihetta ei ole. Lantio on pystyakselin alla edessä, ja rintakehä johtaa liikettä, jolloin eteneminen on taloudellisempaa ja ryhti parempi.

Kaikista hyvistä asioista huolimatta kevytjalkineilla juoksu vaatii hyvän tekniikan ja vahvat tukilihakset. Juoksukuntoon pääseminen voi kestää huomattavan kauan, jopa vuosia. Tuetuilla jalkineilla liikkuminen on "laiskistanut" luonnolliset mekanismit. On järkevää aloittaa kevytjalkineilla liikkuminen kävelystä ja samalla vahvistaa tukilihaksia kestämään mahdollisen juoksuharrastuksen rasitukset.

Onko paljain jaloin/vapaajalkineilla liikkumisesta oikeasti terveydellistä hyötyä?

Paljain jaloin liikkuminen on tällä hetkellä myös tieteellisen tutkimuksen kiinnostuksen kohteena.

Erityisen suotavaa ja tärkeää se on pienille kehittyville lapsille. Suuri osa jalkojen virheasennoista alkaa kehittyä jo lapsuudessa, ja ne aiheuttavat enemmän ongelmia aikuisena. Lapsen jalkaterä tarvitsee monipuolisia ärsykkeitä, jotta se voi kehittyä vahvaksi ja terveeksi. Mikäli sinulla on tuntopuutoksia tai verenkierto-ongelmia aiheuttava perussairaus, kuten diabetes, ei paljain jaloin kävelyä suositella.

Voiko crocseja käyttää koko päivän?

Crocseja ei suositella ainoiksi jalkineiksi, ja on muutenkin suositeltavaa vaihdella jalkineita päivän aikana. Jalkaterä tarvitsee monipuolista kuormitusta ja ärsykkeitä pysyäkseen terveenä. Sisältä voimakkaasti muotoiltu pehmeä jalkine voi laiskistaa jalkaterän lihaksia ja häiritä jalkapohjan tuntoreseptoreiden toimintaa. Pehmeät Crocsit painuvat helposti linttaan ja ohjaavat jalkaa virheasentoon.

Paljon kenkään pitää jättää kärkeen tilaa?

Lapsilla suositeltava käynti-/kasvunvara on 12–17 mm. Tutkimuksen mukaan jopa yli 70 prosenttia suomalaislapsista käyttää liian pieniä kenkiä. Aikuisilla käyntivaraa tulee olla noin 10 mm. Kengät on hyvä hankkia iltapäivästä. Päivän rasituksesta johtuen jalkaterä on hieman turvonnut ja kengän koko suurempi kuin aamupäivällä.

Hyvät kengät jokapäiväiseen käyttöön?

Kenkien alkuperäinen tehtävä on suojata jalkaterää ympäristöltä, kuten kylmältä, kuumalta ja teräviltä esteiltä, kuten kiviltä. Kengän tulee mahdollistaa jalkaterän luonnolliset liikkeet. Tärkein asia on omalla jalalle sopiva lestityyppi, eli kengän malli, koska toisella jalkaterä on kapea ja toisella leveä, ja siksi on mahdotonta määrittää yhtä ainoaa täydellistä jalkinetta.

Varmista aina, että kengässä on riittävä käyntivara ja että varpaat eivät hankaa jalkineeseen. Kengät hankitaan aina käyttötarkoituksen mukaan ja esim. talvella painottuvat eri ominaisuudet kuin kesällä. Talvella ulkopohjan pito-ominaisuudet ja vuorimateriaali ovat tärkeässä roolissa, kun taas kesällä kengän hengittävyys on tärkeämpi asia.

Nykyisen tiedon valossa kantakorkeutta ei saisi juuri olla, ja paksu pohjakaan ei ole hyvä asia. Hyvät kengät ovat tärkeä asia terveydelle, ja niiden hankkimiseen kannattaa käyttää aikaa. Aina kallis kenkä ei automaattisesti ole se paras vaihtoehto.

"Minun jalkakipuni pahin paikka on tuberositas ossis metatarsalis V. Myös koko päkiän alueen kipua. Jalat eivät kestä korkeampia korkoja ollenkaan. Kärsin öisin krampeista vaihtelevasti varpaissa, jalkapohjissa, nilkoissa, pohkeissa. Mitä pitäis tehdä? kysyy nainen 56 v".

Kuvailemasi oireet sopivat hyvin korkeakorkoisten jalkineiden aiheuttamin ongelmiin. Korkokenkä siirtää painon jalkaterän etuosalle, ja se voi aiheuttaa jalkaterän, erityisesti päkiän alueen kiputiloja, kuten rasituskipuja tai hermopinteen. Päkiän alla oleva iskuja vaimentava suojaava rasvapatja voi vaurioitua, jolloin se menettää suojaavan ominaisuuden. Akillesjänne ja pohjelihas lyhenevät, joka voi johtaa nilkan nivelliikkuvuuden rajoittumiseen.

Suosittelen käyntiä alaraaja-asiantuntijan luona, joka katsoo tilannetta kokonaisvaltaisesti ja tekee tilanteesta arvion. Voi olla, että hoidoksi riittävät oikeanlaiset kengät, venyttely, aktivoivat ja vahvistavat harjoitteet sekä joissain tapauksissa yksilölliset tukipohjalliset. Mikäli oireisiin liittyy kovaa kipua tai turvotusta on syytä piipahtaa lääkärin vastaanotolla.

Polveen liittyvät kysymykset

Kantavana nivelenä polvi altistuu monenlaiselle erilaiselle rasitukselle. Kuormituksessa ilmaantuvalle polvikivulle voi olla monia selittäviä tekijöitä, joko polven rakenteisiin liittyviä (esim. nivelrikko) tai toiminnallisia (esim. nivelsidelöysyys). Joka tapauksessa, polvikivun syy on aina kartoitettava, jotta oikeanlainen hoito voidaan saada aikaiseksi.

Kuten nilkkaan, myös polveen kohdistuu kävelyssä ja juoksussa jopa kuusinkertainen kehon kuorma. Näin ollen on ymmärrettävää, että polvinivel tarvitsee tuekseen myös vahvoja lihaksia, jotka auttavat polvea kestämään kuormituspaineen.

Lantion ja reisien lihasharjoitteet tukevat polvea ja saattavat helpottaa kuormituskipua. Keinupohjajalkineilla voi saada hyötyä polven kipuiluun tasapainon kehittymisen ja toisaalta lihasaktivoitumisen kautta. Mikäli kyseessä on nivelrikko, keventävällä polvituella on tutkitusti todettu olevan kipua helpottava vaikutus.

Mikäli polveen kohdistuvat iskuvoimat tuntuvat kivuliailta, on liikuntatottumusten muokkaaminen paikallaan. Pyöräily, vesijumppa ja uinti ovat sopivia, polviniveltä ei niin voimakkaasti kuormittavia liikuntamuotoja − lihasharjoittelua unohtamatta. Käypähoito-suosituksen mukaan nivelrikon hoidon pääroolissa ovat konservatiiviset lääkkeettömät hoidot kuten esimerkiksi polvituet, liike- ja liikuntaharjoittelu.

Katso tästä myöstietopaketti rasitusvammoista.

Kuvat: Colourbox.com

Lisätietoa www.polvituki.fi sivustolta.