Kun koronaviruspandemia eskaloitui, suurin osa urheilusta halvaantui. Tavallistakin vahvemmin etäyhteyksien ja verkon varaan rakennetussa poikkeustilassa piilee kuitenkin yhden toimijan, elektronisen urheilun eli e-urheilun, erityinen mahdollisuus.
Lajin kultasuoni voisi olla käden ulottuvilla juuri nyt, sillä esimerkiksi vedonlyöntikohteista ei e-urheilun lisäksi muuta pelattavaa juuri löydy.
– Aika paljon silmäpareja on katsomassa kanavilla meidänkin turnauksia tällä hetkellä. Juuri nyt tulee paljon uusia seuraajia, koska ei ole muuta urheilua seurattavana, alan suomalaisen suurseuran ENCEn toimitusjohtajana vuodesta 2018 työskennellyt Mika Kuusisto kertoo MTV Urheilulle.
Counter Strike -pelissä vaikuttava ENCE käy Kuusiston mukaan lajitoimijoiden kanssa päivittäistä keskustelua, miten käynnissä oleva tilanne pystyttäisiin hyödyntämään maksimaalisella tavalla.
Viimeisimmässä turnauksessa yhteistyökumppaneille tarjottiin enemmän ja laadukkaampaa kuvamateriaalia. ENCEn talouden keskiössä ovatkin kumppanit, jotka muodostavat puolet rahoituksesta. Oheistuotemyynnin osuus liikevaihdosta oli viime vuonna 15 prosenttia.
– Olemme sinällään hyvin harvinaislaatuinen e-urheiluorganisaatio jopa koko maailman mittakaavassa, koska emme ole nostaneet ulkopuolelta rahaa. Olemme omalla riskillä liikkeellä. Olemme rakentaneet toiminnalle sellaista mallia, joka kestää. Joka vuosi pää on ollut pinnan yläpuolella, Kuusisto kertoo.
– Kumppaneiden lisäksi toinen merkittävä tulonlähde ovat turnauspalkkiot. Siinä on myös yrityksen toiminnan haaste, sillä turnauspalkkioista suurin osa menee pelaajille. Hirveän pieni osa niistä jää organisaatioille.
ENCE tähtää Kuusiston mukaan hanakasti kasvuun. Siitä yhtenä osoituksena toimii kokonaan sille räätälöityihin harjoitustiloihin siirtyminen.
– Viimeinen vuosi ollaan kasvatettu tiimiä ja rekrytoitu ihmisiä. Nyt tarvitsemme myös paremmat harjoitustilat pelaajille ja toimiston henkilökunnalle. Olemme tietyllä tavalla jopa mediatalo, joka tuottaa näkyvyyttä ja sisältöä myös kumppaneilleen.
Uudet harjoitustilat koostuvat 300 neliömetristä, kahdesta eri harjoitustilasta sekä videotuotannon uusista työtiloista. Kuusisto kertoo ENCEn palkkalistoilta löytyvän tällä hetkellä yli 20 ihmistä. Uusien pelien valtaaminen ja työntekijöiden palkkaaminen kuuluvat suunnitelmiin.
Persoonat
E-urheilu on kasvanut maailmalla viimeiset vuodet hurjaa vauhtia. Suomessa lippulaivana toimii vuonna 2013 perustettu ENCE, jota seuraa ympäri maailmaa noin miljoona fania. Seuraajista 40 prosenttia tulee Suomen rajojen ulkopuolelta.
Tiimi koostuu kuudesta pelaajasta: Aleksi Jalli (allu), Miika Kemppi (suNny), Sami Laasanen (xseveN), Jani Jussila (Aerial), Jere Salo (sergej) sekä viime viikolla kahden vuoden sopimuksella ENCEen siirtynyt Elias Olkkonen (Jamppi). Joukkueen valmentajana toimii Slaava Räsänen (Twista).
– Olemme panostaneet pelaajiemme henkilötarinoihin, sillä haluamme osoittaa, että kyseessä on tavallisia ihmisiä. Toki he harjoittelevat paljon, matkustavat paljon ja ovat isoja ammattilaisia. Enää ei olla kuitenkaan autotallissa tai pelata vanhemmilta salaa, vaan pelaamisesta maksetaan jopa palkkaa. Vanhemmat eivät enää pelkästään salli lastensa pelata, vaan jopa tukevat sitä, Kuusisto kertoo.
ENCEn GM Niklas Ojalainen on itse entinen pelaaja. Willkey-nimellä pelivuosinaan tunnettu Ojalainen oli Rainbow Six -pelin ammattilainen, jonka nykyinen työnkuva pitää sisällään tietokoneiden asentamisesta joukkueen hyvinvoinnista huolehtimiseen ja turnausjärjestäjien kanssa dialogin käymiseen. E-urheilun ammattilaisuuden saavuttaminen vaatii Ojalaisen mukaan ennen kaikkea persoonaa.
– Itsestä on pidettävä ääntä ja päästävä massasta irti. Ilkeästi sanottuna ei voi olla hissukka. Pitää pystyä olemaan joukkuepelaaja. Jokaisessa joukkueessa on hiljaisellekin tyypille tilaa, mutta jokaista jäsentä ja hänen mielipidettään tarvitaan. Ammattilaisunelma lähtee siitä, että pelaat paljon ja oikeissa paikoissa, Ojalainen sanoo.
Tulevaisuus ja ikuisuuskysymys
Pidemmällä aikavälillä Kuusisto näkee e-urheilun suosion taustalla sen kohderyhmän elämäntavat ja mieltymykset.
– Nuoret pelaavat itse paljon pelejä ja seuraavat niitä aktiivisesti. He katsovat sosiaalisessa mediassa erilaisia kanavia ja seuraavat niiden vaikuttajia. Perinteisen urheilun suosio on alkanut pikkuhiljaa kärsiä. Tämä ilmiö perustuu paljolti myös siihen, että voi itse pelata, alkaa harjoittelemaan ja päästä ehkä jossain vaiheessa pelaamaan maailman huippuja vastaan. Lähtökohdat ovat todella erilaiset kuin esimerkiksi jääkiekossa, Kuusisto analysoi.
E-urheilun kasvupotentiaalia on vaikea määritellä, mutta Kuusisto näkee toiminnan olevan vielä alkutekijöissään.
– Olemme nähneet merkkejä valtavirtaistumisesta. ENCEn ollessa vuosi sitten Counter Striken MM-kisojen finaalissa massat lähtivät selkeästi seuraamaan tapahtumia enemmän. Pääsääntöisesti se tavallinen seuraaja on kuitenkin vielä aika intohimoinen laji-ihminen. Perinteisen urheilun haaste on saada nuoret mukaan ja innostumaan. E-urheilu on puolestaan monelle nuorelle luontevampi ja helpommin lähestyttävä vaihtoehto.
Onko e-urheilu urheilua? Kysymys tuntuu kiinnostavan kaikkia muita paitsi itse pelaajia.
– Puhumme täällä vain kilpapelaamisesta, joka kasvaa ja valtaa uutta alaa jatkuvasti. Vastakkainasettelu on mielestämme turhaa, Kuusisto sanoo.