Mainos

Kiellettyjä ainesosia ja sallittujen pitoisuusrajojen ylittämistä – näin kosmetiikan turvallisuussääntöjä rikotaan

Kosmetiikkalainsäädännön tavoitteena on varmistaa, että kosmeettiset valmisteet ovat turvallisia ihmisten terveydelle. Tukes valvoo kosmetiikkalainsäädännön noudattamista Suomessa.

Sampoo, jossa on käytetty herkistävää säilöntäainetta yli sallitun pitoisuusrajan. Kosmetiikkaa valmistava tai maahantuova yritys, joka ei ole tietoinen kosmetiikkalainsäädännön velvoitteista.  

Esimerkiksi tällaisiin ongelmiin Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) puuttuu kosmetiikkavalvonnassaan.

Puutteita lainsäädännön tuntemisessa

Yritykset eivät aina ole tietoisia kosmetiikkalainsäädännön asettamista velvoitteista. Epäselvyyttä esiintyy yrityksen roolin ja siihen liittyvien velvoitteiden tunnistamisessa.

Tuote voi esimerkiksi sisältää ainesosaa, jonka käyttö on EU:ssa kielletty kosmetiikassa. Esimerkiksi USA:ssa kosmetiikassa sallittu ainesosa voi olla Euroopassa lainsäädännön vastainen. Kosmetiikasta voivat myös puuttua suomen- ja ruotsinkieliset pakkausmerkinnät.

Lainsäädännössä on velvoitteita niin kosmeettisen valmisteen jakelijalle kuin vastuuhenkilöllekin. Vastuuhenkilöllä on velvollisuus huolehtia tuotteen lainsäädännönmukaisuudesta ja turvallisuudesta.

Kosmetiikan tuominen myyntiin EU-alueen ulkopuolelta

Kosmetiikan vaatimukset eivät ole kaikkialla maailmassa samanlaisia. Yritykset eivät aina tiedosta velvoitteitaan maahantuodessaan kosmetiikkaa EU-alueen ulkopuolelta.

Kosmetiikkalainsäädännössä on rajoitettu tiettyjen aineiden käyttöä.  Esimerkiksi kosmetiikan säilöntäaineena käytetylle metyyli-isotiatsolinonille on asetettu lainsäädännössä suurin sallittu pitoisuus. 

Valvonnassa on havaittu, ettei osa valmisteista noudata lakia pitoisuusrajojen osalta.

Joissain pakkauksissa osa suomenkielisistä merkinnöistä puuttuu, erityiset varotoimenpiteet löytyvät vain englanniksi ja ruotsinkieliset merkinnät puuttuvat kokonaan. Lisäksi myös säilyvyysaika puuttuu kokonaan, tai sitä ei ole merkitty lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Tukesin tietoon on myös tullut, että hapettavan kestohiusvärin kerrotaan olevan "koostumukseltaan hellävarainen iholle" tai "suojaavan ihoa herkistymiseltä", vaikka tosiasiassa valmiste sisältää voimakkaasti herkistäviä ainesosia, kuten PPD. Ihon kosteusvoidetta taas voidaan markkinoidaan ihosairauden, kuten psoriasis, hoitoon.

Kosmetiikan markkinointiväittämien tulee olla totuudenmukaisia ja perustua asianmukaiseen näyttöön väitetystä vaikutuksesta. Kosmetiikkaa ei saa mainostaa lääkkeenä.

Puutteet kosmetiikan pakkausmerkinnöissä ovat yleisiä – valitettavasti.  

Lähde: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.