Kevinin, 4, murha on yhä auki, kun ruotsalaisveljekset todettiin syyttömiksi – miksi poliisi ei epäillyt teiniä, joka raiskasi lapsen surmapaikan lähellä?

Veljekset todettiin syyttömiksi, ja murha on edelleen pimeä. Moni ihmettelee, miksi poliisi ei koskaan keskittänyt tutkintaansa 13-vuotiaaseen poikaan, joka raiskasi lapsen Kevinin kuolinpaikan lähellä.

Ruotsissa ei ole unohdettu järkyttävää Kevinin tapausta, vaikka siitä on kulunut jo 23 vuotta. Yhä vieläkään ei ole myöskään selvää, mitä Kevinille tarkalleen tapahtui ennen hänen kuolemaansa ja kuka hänet surmasi – jos kukaan.

20 vuoden ajan teosta epäiltiin kahta veljestä, mutta heidät todettiin syyttömiksi vuonna 2017 julkaistun dokumentin myötä. Maaliskuussa 2018 syyttäjä totesi käytyään läpi kaiken arkistoidun tutkintamateriaalin, että Christiania ja Robinia ei ollut syytä epäillä murhasta.

Samalla syyttäjä toi esiin, että hänen mukaansa oli myös syytä epäillä, liittyikö koko tapaukseen edes rikosta.

Eilen julkaistussa Andreas Slättin kirjoittamassa kirjassa Kevinin kuolema – Kuinka Ruotsin tunnetuin oikeusskandaali tuhosi yhden perheen elämän(Atena) herätetään kysymys siitä, miksi erästä 13-vuotiasta poikaa ei tutkittu lainkaan ja miksi häntä ei epäilty Kevinin murhasta?

Lue myös: Ruotsin tunnetuin oikeusmurha tuhosi perheen elämän ja kahden pojan lapsuuden: Christiania ja Robinia pidettiin 20 vuotta syyllisinä Kevin-pojan murhaan

Leikki Kevinin kanssa

Kevin kuoli sunnuntaina 16. elokuuta 1998. Poliisitutkinnan aikana selvisi, että Arvikassa asui 13-vuotias poika, joka oli tullut Ruotsiin pakolaisleiriltä sodan ja epävarmuuden keskeltä, rankan lapsuuden jälkeen.

Poika kävi koulua Arvikassa, ja hänellä oli suuria haasteita ymmärtää muita oppilaita. Hänellä oli myös synnynnäinen kehityshäiriö. Poika ei ymmärtänyt, mitä hän teki väärin ja luokkatoverit alkoivat vältellä häntä.

Opettajat yrittivät kertoa muille oppilaille, että poika oli kärsinyt sodan kauhuista, ja he toivoivat muilta siksi ymmärrystä poikaa kohtaan.

Poika löysi itselleen lopulta nuorempia kavereita vapaa-ajallaan. 4-vuotias Kevin oli yksi heistä.

Silminnäkijän mukaan 13-vuotias poika oli leikkinyt Kevinin kanssa myös samana sunnuntai-iltapäivänä, jolloin Kevin kuoli.

Kolmetoistavuotias on todistajanlausunnossaan väittänyt, ettei tämä pitänyt paikkansa ja että jonkun on täytynyt erehtyä. Hän väitti pyöräilleensä ympäriinsä Arvikan seudulla ja käyneensä muun muassa kirjastossa iltapäivällä ja sitten kuuden jälkeen ajaneensa ympäriinsä Arvikassa. Arvikan kirjasto ei kuitenkaan ollut auki sunnuntaisin eikä kukaan ollut nähnyt häntä pyöräilemässä niihin aikoihin – joten miksi poliisi ei esittänyt yhtään jatkokysymystä asiasta?

Ei alibia

Kevinin kuoleman jälkeisinä päivinä paikkakunnalla ja erityisesti koulussa huhuttiin paljon 13-vuotiaasta pojasta, ja hänen osallisuudestaan tapahtuneeseen. Poliisi ei silti kiinnostunut huhuista tai siitä, että 13-vuotiaalla pojalla ei ollut alibia.

Todistaja oli nähnyt pojan Kevinin seurassa iltapäivällä ennen tämän kuolemaa.

13-vuotias oli myös johdattanut poliisit Kevinin sukan ja sandaalien luokse. Hän kertoi löydöstä ensin toisille lapsille, jotka kertoivat siitä poliisille. Uutuuskirjassa kerrotaan, kuinka Kevinin sandaalit ja sukka löytyivät noin 30 metrin päässä paikasta, mistä Kevinin ruumis löytyi.

Poliisi kävi kysymässä 13-vuotiaalta lausunnon, mutta sen enempään toimiin ei ryhdytty, koska tutkinta keskitettiin 5- ja -7-vuotiaisiin veljeksiin Robiniin ja Christianiin.

Lue myös: Ruotsalaisveljekset vapautuivat 4-vuotiaan murhaepäilyistä 20 vuoden jälkeen

Raiskasi pikkulapsen hiekkalaatikolla

Toukokuussa 1999, yhdeksän kuukautta Kevinin kuoleman jälkeen, 13-vuotias poika raiskasi kolmevuotiaan lapsen hiekkalaatikossa noin 400 metrin päässä Kevinin kuolinpaikasta.

Silminnäkijä todisti tapauksen. 13-vuotias poika pakeni Norjaan, jäi poliisiin haaviin ja palautettiin Arvikaan. Hän tunnusti syyllisyytensä tekoon.

Arvikan poliisi tiesi siis jo tuolloin, että 13-vuotias oli syyllistynyt rikokseen ja aiheuttanut pysyviä vaurioita toiselle lapselle. Tiedotusvälineet ja laajemminkin kansalaiset Ruotsissa vaativat avaamaan Kevinin tapauksen uudestaan, mutta poliisi ei tehnyt sitä.

Poika päätyi sosiaalityön hoteisiin ja perhekuntoutuskotiin asumaan sen jälkeen, kun hän oli tunnustanut pikkulapsen raiskauksen.

Avautui ohjaajalle luokkaretkellä

Kolme vuotta tapahtuneen jälkeen silloin 16-vuotias poika lähti Pariisiin luokkaretkelle. Aluksi matka sujui hyvin, mutta yhtenä iltana poika romahti täydellisesti huoneessa, itki valtavasti ja avautui ohjaajalle.

Poika kertoi tehneensä monia kamalia asioita. Ohjaaja tiesi pojan kokeneen sodan, hän tiesi myös kolmevuotiaan raiskauksesta ja kysyi, sekö poikaa vaivasi. Lopulta poika kertoi tehneensä pahempaakin. Kun ohjaaja kysyi, mitä pahempaa poika oli tehnyt, poika lakkasi heti itkemästä. Hän nousi ja meni vessaan sanomatta sanaakaan.

Ohjaaja oli pojan puheiden takia yhteydessä koulun johtoon, joka puolestaan kertoi asiasta Arvikan sosiaaliviranomaisille. Yhteydenotto ei kuitenkaan johtanut mihinkään.

Pojasta yritettiin kerätä tietoa

13-vuotiaan pojan mahdollista osuutta tekoon yritettiin selvittää vielä toisen esitutkinnan aikana vuonna 2018, kun Christian ja Robin todettiin syyttömiksi. Hänestä yritettiin kerätä lisää tietoa ja selvittää häneen liittyviä johtolankoja.

Poika ei vastannut mitään kenellekään, ja monia kysymyksiä on yhä selvittämättä. On epäselvää, miksei poliisi tutkinut kolmetoistavuotiasta tarkemmin sen paremmin vuonna 1998 kuin myöhemminkään, joten kaikki arvelut hänen osallisuudestaan Kevinin tapaukseen ovat juuri sitä: arveluja.

Jopa Kevinin oma isä Patrik oli sitä mieltä, että poliisi oli saattanut esitutkinnan aivan liian nopeasti päätökseen eikä kaikkia johtolankoja ollut seurattu tarpeeksi huolellisesti. Kun 13-vuotiaan raiskaustapaus tuli ilmi, isä oli yhtä vakuuttuneempi, että Kevinin tapausta pitäisi tutkia tarkemmin.

Joitakin päiviä myöhemmin hän sai kuulla, että teon tunnustanut kolmetoistavuotias oli sama nuori, jonka kanssa Kevin oli nähty leikkimässä sinä iltapäivänä. Mitä hittoa?

Ensin Patrik ei saanut sanaa suustaan, sitten kaikki jotenkin kirkastui ja hän tunsi olevansa energisempi kuin aikoihin. Hän soitti poliisille ja puhui jonkun kanssa, mutta sai suunnilleen saman vastauksen kuin Expressenin toimittaja artikkelissaan: kyse oli vain ”valitettavista olosuhteista” ja että ”Kevinin tapaus oli ratkaistu”.

Lue myös: Christiania ja Robinia epäiltiin 4-vuotiaan leikkikaverinsa tappamisesta – kuolleen pojan isä kertoo, miten ystävystyi veljesten kanssa 20 vuotta myöhemmin

Poliisi ei avannut tutkintaa

Kevinin isän lisäksi myös Kevinin mummo ja Christianin ja Robinin äiti Annika ottivat yhteyttä poliisiin heti toukokuussa 1999, kun uutiset teinipojan tekemästä raiskauksesta Arvikassa tulivat julki. 

Perjantaina 7. toukokuuta 1999, reilut kymmenen kuukautta sen jälkeen, kun Kevin löydettiin kuolleena, Dottevikiä kohtasi vielä yksi tragedia. Kolmevuotias poika raiskattiin leikkipaikalla parinsadan metrin päässä siitä, mistä Kevin löydettiin aiemmin.

Todistaja oli nähnyt nuoren henkilön juoksevan paikalta. Artikkelissa kerrottiin, että tekijä oli sittemmin paennut Norjaan, mutta oli nyt palannut takaisin Arvikaan ja tunnustanut raiskauksen. Lehdessä lainattiin myös Annikalle hyvin tuttua henkilöä: (Kevinin jutun tutkinnanjohtajaa) Rolf Sandbergia.

Toimittaja oli nähtävästi Annikan tavoin reagoinut siihen, että samassa paikassa oli tapahtunut kaksi lapsiin kohdistuvaa väkivallantekoa lyhyen ajan sisällä. Sandbergilta kysyttiin, tulisiko hänen mielestään esitutkinta avata, johon hän vastasi ytimekkäästi: Ei.

Kevinin isä Patrik, mummo Monica ja lapsimurhaajiksi epäiltyjen poikien äiti Annika eivät tienneet toistensa yhteydenotoista poliisille, mutta kaikki heistä halusivat vastauksia.

Poliisi ei kuitenkaan piitannut niistä, vaan piti tapausta edelleen suljettuna. Juttu oli poliisin mukaan ratkaistu eikä sitä tarvinnut enää selvittää.

Kevinin tapaus on edelleen pimeä.