Kettujen tarhaelämään helpotuksia

Ohjelma turkistarhojen olojen parantamiseen perustuu turkistuottajien omaan valvontaan tarhoilla. Kettutarhoille luvattiin rakentaa puuttuvat makuuhyllyt pikavauhtia ensi tammikuun loppuun mennessä.

Toimista on sovittu tarhaajien hätäkokouksissa Kokkolassa ja Vöyrillä. Kokousten syynä oli Länsi-Suomen lääninhallituksen tarhoille hiljakkoin tekemä tarkastus, jossa vain kolmannes tarhoista sai täysin puhtaat paperit. Eniten huomautuksia annettiin puuttuvista kettujen makuuhyllyistä.

Tarkastetuista tarhoista noin joka toiselta tarhalta puuttuivat määräysten mukaiset makuuhyllyt. Viime vuoden syyskuun alussa voimaan tulleen uuden eläinsuojelulain mukaan kettujen kopeissa pitää olla verkkopohjainen hylly. Kokouksiin saapui pitkälti toista sataa turkistarhaajien edusmiestä. Niin ikään kokouksissa olivat kuultavina myös eläinlääkintäneuvos Pirkko Skutnabb maa- ja metsätalousministeriöstä sekä läänineläinlääkäri Matti Nyberg Länsi-Suomen lääninhallituksesta.

Ulkopuolisia kokouksiin ei päästetty, vaan kokoukset pidettiin tiukasti suljettujen ovien takana. Asiat haluttiin käydä läpi omassa piirissä, selitti Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton STKL:n varapuheenjohtaja Markku Kestilä.

Pohjalainen talkoohenki avuksi

Kokouksissa sovittiin valvonnan periaatteista ja toimenpideohjelman aikataulusta. Lähtökohtana on korjata tarkastuksissa havaitut puutteet pohjalaisessa talkoohengessä mahdollisimman pikaisesti, sanoo STKL:n puheenjohtaja, dosentti Holger Wester. Liitto aikoo tiedustella talven aikana tarhaajilta, onko puutteet korjattu. Mikäli vastausta ei tule, liiton tarkastaja tulee käymään tarhalla.

Omavalvontaa on käytetty muun muassa Norjassa ja Hollannissa, missä siitä on saatu hyviä kokemuksia. Valvonta tehdään yhteistyössä viranomaisten kanssa. Mikäli laiminlyöntejä ei korjata, avuksi pyydetään viranomaisia. Meillä ei ole poliisin valtuuksia, Wester huomauttaa. Tarkastusraportin tulosten tuleminen julkisuuteen oli tarhaajille kiusallista.

Turkiselinkeino sai tahran kilpeensä ajankohtana, jolloin koko elinkeino on kansainvälisen suurennuslasin alla. Kestilä selittää eläinsuojelulakiin liittyviä puutteita taloudellisilla seikoilla. Myyntikausi 1998-1999 oli katastrofi tarhaajille.
-Tappiota tuli 200 miljoonaa markkaa. Viime kausi sujui kuitenkin jo paremmin ja resursseja epäkohtien korjaamiseen pitäisi löytyä, Kestilä toteaa. Tarhaajat laskevat makuuhyllyjen rakentamisen vaativan 7-8 miljoonan markan investoinnit. Työ- ja elinkeinokeskukset ovat ottaneet vastaan investointiin liittyviä tukihakemuksia viime huhtikuusta lähtien, mutta tukipäätöksiä ei ole vieläkään tehty. Tarhaajien mukaan tämä on ollut omiaan jarruttamaan tarhaajien intoa asentaa makuuhyllyjä tarhoille alkuperäisessä aikataulussa.

(STT)