Keskusta hajauttaisi Suomen koronan takia: Valtion asiantuntijat työskentelisivät lähtökohtaisesti etänä

8:38
Näin Saarikko pohti Uutisaamussa, miten perheiden arki sujuu koronarajoitusten keskellä.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko kaavailee Suomeen koronanjälkeistä tulevaisuutta, jossa valtion asiantuntijat tekisivät työt valtaosin etänä maakunnista käsin.

Saarikko kertoo visioistaan keskustan sivuilla julkaistussa blogissa

Saarikon mukaan korona-aika on osoittanut "keskittämisen kestämättömyyden". Voimistuvan kaupungistumisen sijaan ehdottaa, että yhä useampi asuisi ja työskentelisi muualla kuin asutuskeskittymissä. Tätä hän tukisi valtion asiantuntijoiden vapaaehtoisella haja-asuttamisella.

– On sovittava myös uudenlaisen, vapaaehtoisen alueellistamisen liikkeelle laittamisesta niin, että tulevaisuudessa jokainen nyt valtion asiantuntijatehtävässä työskentelevä saa valita oman sijoituspaikkansa ja että kaikki uudet tehtävät täytetään paikkariippumattomasti kaikkien ministeriöiden hallinnonaloilla, Saarikko kirjoittaa.

Tätä varten hän peräänkuuluttaa esimerkiksi lähipalveluita ja poliittisin keinoin huolehdittavia nopeita verkkoyhteyksiä koko maahan. Hän tavoittelisi nykyistä hajautetumpaa yhteiskuntaa.

– Korona-aika on ylipäätään osoittanut keskittämisen kestämättömyyden. Ihmiset – ja yritykset – suuntaavat omilla päätöksillään väljemmille vesille, hän kirjoittaa.

"Säilyimmekö ehyenä kansakuntana tämän läpi?"

Uudistukselle on Saarikon mukaan taloudelliset perusteet. Saarikko peräänkuuluttaa työpaikkojen luomista, joka perustuisi suomalaisjalosteisiin, kuten bio- ja kiertotalouteen maakunnissa. Hän näkee tämän myös omavaraisuuden ehtona.

– Suunniteltu Suomessa. Valmistettu Suomessa. Omistettu Suomessa, hän linjaa tavoitteeksi.

Hajauttamista ja jalostepohjaisia työpaikkoja Saarikko tarjoaa vaihtoehdoksi niin veronkorotuksille kuin menoleikkauksille, jotka tuomitsee haitallisina. Velkaantuminen ei hänen mukaansa voi jatkua. Toimenpiteillä estettäisiin koronakriisin negatiivisia jälkiseurauksia.

– Vasta ehkä 2030-luvulle mentäessä osaamme kokonaisuutena arvioida, mitä arpia aika jätti ja miten viisaita olimme kriisistä toipumisessa – ja säilyimmekö ehyenä kansakuntana tämän läpi, Saarikko pohtii.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja