Keskisuomalainen: Tuhansia työpaikkoja vaarassa

Yhteiskunnan digitalisoituminen muuttaa rajusti valtionyhtiö Itellan liiketoimintoja, Keskisuomalainen uutisoi. 

Toimitusjohtaja Heikki Malinen ennustaa, että kirjeiden, lehtien ja mainosten jakelumäärät puolittuvat vuoteen 2020 mennessä.  Kehitys vähentää työtä postin jakelua hoitavasta Itella Viestinvälityksestä ja hävittää tuhansia perinteisiä työpaikkoja.

– Pyrimme muuttamaan liiketoiminnan painopistettä murroksen seurauksena. Tavoitteenamme on, että Itella on vuonna 2020 logistiikkayhtiö, joka hoitaa myös postinjakelua, Heikki Malinen linjaa.

Nykyisin konserni työllistää noin 25 500 palkansaajaa, joista Itella Viestinvälityksessä työskentelee 16 700. Itella Logistiikassa henkilöstöä on 6 700 ja it-palveluja tarjoavassa OpusCapitassa 2 100. Viimeksi kuluneen vuoden aikana työpaikkojen määrä on supistunut noin 2 500:lla.

– Verkkokaupan yleistymisen seurauksensa pakettien jakelumäärät kasvavat, mutta kasvu ei korvaa perinteisen postin vähentymistä. Niinpä väki vähenee edelleen viestinvälityspuolella ja lisääntyy logistiikkayksikössä.  Pyrimme luomaan yhtiöön rakenteen, joka mahdollistaa henkilöstön joustavan siirtymisen uusiin tehtäviin.

Lisäksi Itella on ottanut käyttöön Uusi polku -ohjelman, jonka avulla työpaikkansa menettäviä ihmisiä autetaan löytämään uutta työtä yhtiön ulkopuolelta. Tähän mennessä ohjelmaan on hakenut noin 750 Itellan vakituista työntekijää.

– Minusta on äärimmäisen tärkeää, että henkilöstön toivo säilyy myös näinä vaikeina aikoina. Itella on vakavarainen yhtiö ja meillä on hyvät mahdollisuudet kehittyä merkittäväksi logistiikkayhtiöksi. Vaikka murrosvaihe on hankala, niin uskon vakaasti, että pärjäämme myös jatkossa, Malinen sanoo.

Itellan tuloksentekokyky on ollut viime aikoina vaatimaton eikä valtio-omistajalle maksettu osinkoja vuodelta 2013. Kuluvan vuoden huhti–kesäkuussa tulos ennen veroja jäi 4,1 miljoonaa euroa miinukselle.

– Olisimme kyllä voineet maksaa osinkoja viime vuoden tuloksesta. Katsoimme kuitenkin, että oli vastuullisempaa käyttää rahat  sopeutukseen eli kertaeriin, jotka aiheutuivat henkilöstön vähennyksistä.

Lue myös:

    Uusimmat