Seitsemän Nato-maata ei ole vielä ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä puolustusliitossa. Hidasteena on lähes kaikissa maissa parlamentin istuntotauko.
Vauhti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioinnissa on ollut kova siihen nähden, että maat kiikuttivat jäsenhakemuksensa sotilasliiton päämajaan Brysseliin vasta kolme kuukautta sitten ja maista tuli Naton tarkkailijajäseniä vasta puolitoista kuukautta sitten.
Tähän mennessä Naton 30:stä jäsenmaasta jo 23 on ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenyydet. Viime viikkoina tahti on hieman hidastunut eikä uusia ratifiointeja ole tullut. Tilanne jäljellä olevissa maissa on seuraava:
Tšekissä maan senaatti on ratifioinut jäsenyydet, mutta lopullinen hyväksyntä tarvitaan vielä parlamentin alahuoneelta.
Naapurimaa Slovakiassa hallitus on antanut selkeän tukensa jäsenyyksille. Parlamentti aloittaa syyskautensa syyskuun 6. päivä.
Portugalissa ratifiointi on edennyt parlamenttiin ja äänestys voisi tapahtua aikaisintaan syyskuussa.
Kreikassa ministeriöneuvosto on jättänyt esityksensä Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien hyväksymisestä, mutta parlamentti ei ehtinyt käsitellä sitä ennen istuntotauolle jäämistä. Päätös tehdään siis syksyn aikana.
Espanjassa hallitus on esittänyt, että asia käsiteltäisiin kiireellisenä. Parlamentti palaa tauolta syyskuussa. Ratifioinnin pitäisi olla läpihuutojuttu, vaikka vasemmistolainen hallituspuolue Podemos on suhtautunut Natoon nihkeästi. On esitetty arvioita, että Espanjan kaksikamarisessa parlamentissa käsittely voisi venyä pitkällekin syksyyn.