Seitsemän Nato-maata ei ole vielä ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä puolustusliitossa. Hidasteena on lähes kaikissa maissa parlamentin istuntotauko.
Vauhti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioinnissa on ollut kova siihen nähden, että maat kiikuttivat jäsenhakemuksensa sotilasliiton päämajaan Brysseliin vasta kolme kuukautta sitten ja maista tuli Naton tarkkailijajäseniä vasta puolitoista kuukautta sitten.
Tähän mennessä Naton 30:stä jäsenmaasta jo 23 on ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenyydet. Viime viikkoina tahti on hieman hidastunut eikä uusia ratifiointeja ole tullut. Tilanne jäljellä olevissa maissa on seuraava:
Tšekissä maan senaatti on ratifioinut jäsenyydet, mutta lopullinen hyväksyntä tarvitaan vielä parlamentin alahuoneelta.
Naapurimaa Slovakiassa hallitus on antanut selkeän tukensa jäsenyyksille. Parlamentti aloittaa syyskautensa syyskuun 6. päivä.
Portugalissa ratifiointi on edennyt parlamenttiin ja äänestys voisi tapahtua aikaisintaan syyskuussa.
Kreikassa ministeriöneuvosto on jättänyt esityksensä Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien hyväksymisestä, mutta parlamentti ei ehtinyt käsitellä sitä ennen istuntotauolle jäämistä. Päätös tehdään siis syksyn aikana.
Espanjassa hallitus on esittänyt, että asia käsiteltäisiin kiireellisenä. Parlamentti palaa tauolta syyskuussa. Ratifioinnin pitäisi olla läpihuutojuttu, vaikka vasemmistolainen hallituspuolue Podemos on suhtautunut Natoon nihkeästi. On esitetty arvioita, että Espanjan kaksikamarisessa parlamentissa käsittely voisi venyä pitkällekin syksyyn.
Etukäteen Unkaria on pidetty Turkin ohella sellaisena Nato-maana, joka voisi yrittää jarruttaa jotenkin jäsenyysprosessia. Unkarin hallitus antoi kuitenkin esityksensä jäsenyyksien hyväksymisestä ennen parlamentin kesätaukoa.
Suurin epävarmuus liittyy edelleen Turkkiin. Suomi ja Ruotsi ovat olleet presidentti Erdoganin hampaissa suhtautumisestaan kurdiliikkeisiin ja syytöksiä on heitelty terroristien myötäilystä.
Madridin huippukokouksessa Turkki suostui kutsumaan Suomen ja Ruotsin Naton jäseniksi, mutta siihen vaadittiin neuvotteluja. Lopulta saatiin aikaan yhteisymmärrysasiakirja, jossa Suomi ja Ruotsi sitoutuvat tiukempaan linjaan tiettyjä järjestöjä kohtaan.
Sovun toteutumista seurataan säännöllisillä tapaamisilla ja virkamiestason tapaaminen kolmen maan kesken on luvassa vielä lähipäivien aikana. On vielä täysin auki, milloin ratifioinnista voitaisiin päättää Turkin parlamentissa, jossa asia ei ole vielä vireillä.
Vauhti ollut reipas jos sitä vertaa tuoreimpien Nato-maiden eli Pohjois-Makedonian ja Montenegron jäsenyyksiin. Pohjois-Makedonian kohdalla prosessi kesti hieman yli vuoden ja Montenegrolla vuoden.