Mainos

Kesäisiä roseeviinejä

Näin kesän kynnyksellä saattaa vannoutuneintakin punaviininjuojaa ahdistaa ajatus tulevista ateriahetkistä, joilloin aurinko paahtaa niskaan, kärpäset pörräävät, eikä siitä lempipunkusta löydy kuin raskaita ja tunkkaisia sävyjä. Tällöin ainoa ratkaisu ei ole pelkkään valkoviiniin siirtyminen, vaan niitä samoja punaviinin aromeja löytyy myös roseeviineistä, keveämmässä ja hyvin viilennystä kestävässä muodossa. Pitää muistaa, että roseeviini ei ole pelkkä kompromissi puna- ja valkoviinin välillä, vaan ihan oma tuotteensa joka pääsääntöisesti tehdään punaviinirypäleistä.

Kolme tapaa valmistaa roseeviiniä

Roseen valmistuksessa on kolme pääasiallista menetelmää. Yleisimmin roseeta valmistetaan kuten punaviiniä; rypäleet murskataan ja kyseinen massa saatetaan käymään. Jos tehtäisiin punaviiniä, massan annettaisiin käydä loppuun ja sitten siitä suodatettaisiin kuoret ja siemenet pois, jolloin jäljelle jäisi runsaanväristä ja -makuista viiniä.

Roseeviiniä valmistettaessa suodattaminen tapahtuukin jo käymisen alkuvaiheessa jolloin viiniin ei ole vielä uuttunut paljoakaan väri, eikä kuorista ja siemenistä lähtöisin oleviä kovia ja raskaita makuaineita. Jäljellejääneen vaaleanpunaisen mehun annetaan sitten käydä valmiiksi viiniksi. Roseessa onkin näin ollen paljon rypälemehusta löytyviä hedelmäisiä ja raikkaita aromeja. Tosin pitää ottaa huomioon, että rosee on tummista rypäleistä tehtyä, joten viinissä on näille rypäleille ominaisia makuja ja tuoksuja, mm. Cabernet sauvignonista tehdyssä roseessa on useinkin selkeä mustaherukan tuoksu.

Edellämainitulla menetelmällä pyritään tekemään roseeta muutenkin heikkovärisistä rypäleista kuten Cinsault tai Crenache. Runsaanvärisistä rypäleistä voi myös tehdä herkkää roseeta, mutta silloin on hyvä käyttää hieman eri menetelmää. Tällöin murskattua rypälemassaa ei saateta käymään vaan sen annetaan hetki uuttua jolloin kuorista irtoaa tarpeeksi väriä ja tämän jälkeen rypälemehu suodatetaan erilleen massasta ja siitä käytetään roseeviiniä. Jäljellejäänyt suureksi osaksi mehuton rypälemassa voidaan myös käyttää ja tuloksena saadaankin sitten hitunen todella paksua ja mustaa viiniä. Tätä viiniä käytetään yleensä tuomaan väriä tavalliseen punaviinisekoitukseen. Olen kerran maistanut edellämainitulla tavalla tehtyä raakaviiniä ja voi sanoa se kyllä kestää isältä pojalle( ja saattaisi sopia myös talonmaalaukseen).

Kolmas tapa tehdä roseeta on valmiin puna- ja valkoviinin sekoittaminen sopivassa suhteessa. Tällä tavoin valmistetut roseet ovat hieman oikaisten tehtyjä ja ne löytyvätkin sieltä laatukategorioiden alahyllyiltä.

Ainoa laatuviinialue missä tällainen on edes sallittua on Champagne. Roseesamppanja sekoitetaan ennen pullokäymistä, joten puna- ja valkoviinillä on useita vuosia aikaa integroitua yhteen tasapainoiseksi kokonaisuudeksi viinin levätessä pulloissa Champagnen kellareissa.

Mitä kesäkoriin Alkon hyllystä?

Katsotaanpa mitä roseita Alkon laajasta valikoimasta voisi kesäkoriin sitten poimia. Torres tuottaa Chilen tarhoillaan 7142Santa Digna Cabernet Sauvignon Roseeta, 8,40 euroa. Viini on valmistettu varsin taiten ja cabernet n ominaispiirteet runsaan hedelmäisyyden kera on onnistuttu säilyttämään. Viinissä on myös hitunen sokeria, joten voisin kuvitella nauttivani tätä jonkinmoisen hedelmäisen paahtopaistisalaatin kanssa.

Kuivaa roseeta halajaville löytyy Torresin kotipuolesta, Espanjan Penedésistä, 481847 Segura Viudas Vino Rosado 7,54 euroa. Kuohuviineistään tunnetun Segura Viudaksen viinitalon rosee sisältää klassisia espanjalaisia rypäleitä, kuten Tempranilloa. Viinin hapokkuus tukee mukavasti hedelmäisyyttä ja rypäleiden luonteenpiirteitä. Mieli tekisi suositella kevyttä kalaa klassisella voi-valkoviinikastikkeella, mutta valkoviini sopisi siihen kuitenkin paremmin. Eli tämän viinin kanssa tehdäänkin sitten espanjalaista merenelävärisottoa eli paellaa.

Edellisen lisäksi alkukesän uutuuksista löytyy yksi erittäin mielenkiintoinen vaaleanpunainen viini. Kyseessä on Etelä-Ranskassa, d'Ocin alueella tuotettu 483277 Fortant de France White Merlot 7,50 euroa. 70-luvulla amerikkalaiset tekivät roseeta Zinfandel-rypäleestä ja keksivät nimetä sen valkoiseksi Zinfandeliksi ja nyt Robert Skalli teki sen saman Merlotille. Tulos on sangen jännittävä.

Viini on puolimakea, heleän karamellimaisen punertava, tuoksuu hieman kukkakedolle ja raikkaalle rypälemehulle. Jos omaisin anopin, tämän minä hänelle kiikuttaisin kesätuliaisena. Emme välttämättä tekisi ruokaa vaan etsisimme yhdessä merlotin klassisia aromeja kuten boysenmarjaa ja luumua. Onnistutko Sinä löytämään tästä viinistä näitä aromeja?

Mikko Virta

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.