Talvivaaraan kohdistuvat vahingonkorvausvaatimukset saattavat ainakin osittain siirtyä saneerausehdotuksessa esitetyn uuden yhtiön vastuulle.
Ympäristöministeriön näkemyksen mukaan tapauksessa testataan, voidaanko lakia ympäristövahinkojen korvaamisesta soveltaa. Mikäli mahdolliset vahingonkorvaukset kuitenkin leikataan saneerausesityksen mukaisesti, niitä vaativat voivat yrittää vielä hakea korvausta ympäristövahinkovakuutuksen kautta.
Korvausvaatimukset leikkuriin muiden velkojen mukana?
Talvivaaraan kohdistuu 142 sellaista korvaushakemusta, jotka liittyvät ympäristöluvassa ennakoimattomiin vahinkoihin, kuten kipsisakka-altaan vuoto vuonna 2012. Hakijoina ovat alueen mökkiläiset ja kalastajat, jotka kokevat kärsineensä Talvivaaran toiminnasta vahinkoa. Korvausvaatimusten summa on useita miljoonia ja ne käsittelee Pohjois-Suomen aluehallintovirasto.
Talvivaaran velkasaneerausohjelmassa ehdotetaan, että ennen velkasaneerauksen alkua syntyneiden vesistöpäästöjen mahdollisia vahingonkorvauksia käsitellään Talvivaara Sotkamon saneerausvelkana, josta siis leikattaisiin 99 prosenttia. Jos aluehallintovirasto myöntäisi jollekin korvausta 1000 euroa, leikkautuisi siitä periaatteessa pois 990 euroa.
Vahingonkorvausten asemasta Talvivaaralle esitetyssä velkasaneerausohjelmassa kertoi ensimmäisenä Vihreä Lanka.
Siirtyvätkö korvausvaatimukset uuden yhtiön kontolle?
Talvivaaran saneerausohjelmassa on myös esitetty, että Talvivaara Sotkamon eli kaivostoimintaa harjoittavan tytäryhtiön liiketoiminta myydään Talvivaaran perustamalle uudelle yhtiölle. Jos velat leikataan, onko uusi yhtiö vastuussa mahdollisista vahingonkorvauksistakaan?
Ympäristöministeriössä oletetaan, että asiassa sovelletaan lakia ympäristövahingon korvaamisesta vuodelta 1994.
– Lain mukaan ympäristövahingon korvaamisesta vastaa vahingon aiheuttaja. Jos yritys myydään toiselle yhtiölle ja tämä oli tietoinen aiheutetusta vahingosta, uusi yhtiö on korvausvelvollinen. Ympäristöministeriössä oletamme tämän lainkohdan tulevan sovellettavaksi, sanoo kansliapäällikkö Hannele Pokka MTV Uutisille.
– Talvivaaran korvausasiassa testataan, voidaanko lakia ympäristövahinkojen korvaamisesta soveltaa. Lopullisen sanan sanoo Espoon käräjäoikeus, joka päättää saneerausohjelmasta.
Saneerausesityksen tehnyt asianajaja Pekka Jaatinen myöntää, että asia ei ole yksinkertainen. Hän on lähtenyt siitä, että tunnetut velkojat on asetettava samalle viivalle. Eli ennen yrityssaneerauksen alkamista (marraskuu 2013) syntynyttä velkaa pidetään saneerausvelkana ja tähän myös mahdolliset korvaukset ympäristövahingoista rinnastetaan.
Korvauksia hakevien kannalta tilanne ei kuitenkaan ole yksiselitteinen.
– Ei ole mitenkään poissuljettua, etteikö osa vastuista siirtyisi uuteen yhtiöön, jos velkasaneerausohjelma hyväksytään, sanoo Jaatinen.
Jos Talvivaaran todetaan aiheuttaneen ympäristövahinkoja ja niillä haittaa korvauksia vaativille, voi olla vaikea vetää rajaa siihen, onko vahinko määriteltävissä tarkasti ajankohtaan ennen marraskuuta 2013.
Korvausvaatimusten käsittely vasta alkamassa
Se, saavatko korvauksia vaatineet yhtään mitään, ratkeaa ensin aluehallintovirastossa.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on saanut muodostettua kokoonpanon, jolla korvausvaatimuksia aletaan käsitellä.
Ympäristöneuvos Riitta Riihimäki kertoo, että tarkkaa aikataulua korvausten ratkaisemiselle ei ole vielä tiedossa.
On mahdollista, että ratkaisuja ei saada tehtyä ennen kuin Espoon käräjäoikeuden on määrä päättää siitä, hyväksytäänkö Talvivaaran saneerausohjelma vai tekeekö yhtiö konkurssin.
– Korvausvaatimusten käsittely aluehallintovirastossa ei vaikuta sinänsä Espoon käräjäoikeuteen, sanoo saneerausohjelman tehnyt Jaatinen. Asia käsitellään korvausvaatimusten kesken ollessa niiden osalta ehdollisena ja yhtiön varoja on sulkutilillä juuri tämän takia.
Ympäristövahinkovakuutuksen rooli?
Korvauksia vaatineilla on vielä yksi mahdollinen tie, lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus. Siitä maksetaan korvauksia, jos vahingon aiheuttaja on maksukyvytön. Mutta voidaanko näin toimia, jos aluehallintovirasto korvauksia Talvivaaran tapauksessa myöntää, mutta saneerausohjelman myötä käteen jää vain prosentti korvaussummasta?
– Lähtökohtaisesti sanoisin, että tämä voi olla mahdollista, sanoo Ympäristövakuutuskeskuksen lakiasiainpäällikkö Jan Ylitapio. Mutta varmaa se ei ole, sillä tämän kaltaista tapausta ei ole ennen ollut.
– Jos kyseessä olisi konkurssi, asia olisi selkeämpi.
Ympäristövakuutuskeskuksen korvausvastuu on yksiselitteisin kun ympäristövahingon aiheuttaja menee konkurssiin eikä vahinkoa kärsinyt saa täysimääräistä korvausta vahingostaan.
– Sen sijaan yrityssaneerausmenettely on vahingon aiheuttajan maksukyvyttömyyden kriteerinä tulkinnanvaraisempi, sanoo Ylitapio. Yrityssaneerauksen asemaa vakuutusjärjestelmän kannalta ei ole aiemmin jouduttu selvittämään. Mutta nyt joudutaan, jos meille tehdään vahinkoilmoituksia ja haetaan korvauksia Talvivaaraan liittyen.
Lakisääteisen ympäristövakuutuksen nojalla ympäristövahinkovakuutuksesta voidaan maksaa samasta vahingosta korkeintaan viisi miljoonaa euroa korvauksia riippumatta siitä, onko hakijoita yksi vai satoja. Ympäristövakuutuskeskus ei myöskään ole mitenkään riippuvainen aluehallintoviraston määräämistä mahdollisista korvauksista vaan jokainen tapaus käsitellään erikseen.