Pariisissa leviää kyynelkaasu – poliisi on ottanut kiinni kymmeniä keltaliivien juhlamielenosoituksessa

Keltaliivit ovat kutsuneet koolle laajoja mielenosoituksia tänään ja huomenna. Huomenna tulee kuluneeksi vuosi protestiliikkeen ensimmäisistä mielenosoituksista.

Uutistoimisto AFP:n kirjeenvaihtajan mukaan mielenosoittajat ovat heitelleet kiviä sekä sytyttäneet tuleen roska-astioita ja katolleen käännetyn auton.

Keltaliiviliikkeen juhlamielenosoituksilla vietetään protestien alkamisen vuosipäivää. Koolle kutsuttiin jopa 200 mielenosoitusta. Pariisissa viranomaiset valmistautuivat päivään muun muassa sulkemalla metroasemia, tehostamalla ministeriöiden valvontaa ja kieltämällä protestit kokonaan keskustan kuuluisalla Champs-Elysees-kadulla.

Kansanliike lähti liikkeelle vastalauseena polttoaineverojen korotuksille, mutta kasvoi ajan mittaan protestiliikkeeksi presidentti Emmanuel Macronia ja tämän politiikkaa vastaan. Mielenosoittajien mukaan presidentti on suhtautunut pienituloisten ongelmiin välinpitämättömästi.

–  Me olemme täällä, vaikka Macron ei siitä pitäisikään, mielenosoittajat huusivat kulkiessaan Pariisissa.

Mielenosoituksia on ollut myös muissa Ranskan kaupungeissa, mutta pääkaupungin ulkopuolella ei ole raportoitu olleen väkivaltaisuuksia.

Enemmistö kansasta ymmärtää keltaliivejä yhä

Liikkeen nimi tulee mielenosoittajien käyttämistä kirkkaan keltaisista heijastinliiveistä, jotka Ranskan lain mukaan jokaisella pitää olla autossaan. Alkuun protestit keräsivät kaduille jopa satojatuhansia ihmisiä. Viime aikoina osanottajia on ollut joitain satoja.

Liikkeen näkyvimmät hahmot ovat tiukasti kieltäneet, että ryhmällä olisi muodollisia johtajia. He myöntävät, että väki on vähentynyt, mutta pitävät viranomaisten vastauksia riittämättöminä.

Politiikan tutkija varoittaa julistamasta protestiliikettä kuolleeksi vain siksi, että mielenosoitukset ovat pienentyneet.

–  Keltaliivit ovat kiistämättä menettäneet vauhtiaan verrattuna viime vuoden protesteihin. Mutta kansanliikkeiden vaikutukset ulottuvat aina pidemmälle ajalle kuin niiden mobilisaatio jatkuu, sanoi pariisilainen professori Laurent Jeanpierre.

Aiemmin viikolla julkaistun mielipidekyselyn mukaan ranskalaisista 55 prosenttia edelleen tukee tai ainakin ymmärtää keltaliivien toimintaa. Toisaalta vastaajista 63 prosenttia sanoi, ettei kaipaa protestiliikkeen alkuaikojen jättiprotesteja.

Noin 2 500 mielenosoittajaa saanut vammoja

Keltaliivit ovat saaneet osan vaatimuksistaan läpi. Esimerkiksi kansanliikkeen kirvoittajana toiminut polttoaineiden veronkorotus peruttiin ja minimipalkkoja korotettiin.

Saavutuksilla on ollut kuitenkin hintansa. Varsinkin alkuvaiheessa keltaliivien protestit äityivät usein väkivaltaisiksi. Mielenosoittajat myös vandalisoivat esimerkiksi Pariisin Champs-Elysees-kadun kauppoja ja kahviloita.

Ranskan sisäministeriö on laskenut, että mielenosoituksissa on loukkaantunut noin 2 500 mielenosoittajaa ja 1 800 poliisia. Aktivistien mukaan 24 mielenosoittajaa on menettänyt silmänsä ja viisi kätensä.

Keltaliivit ovat syyttäneet poliisia liiallisesta voimankäytöstä. Esimerkiksi silmänsä menettäneistä ihmisistä monet olivat saaneet kasvoihinsa poliisin ampuman kumiluodin.

Tähän mennessä kaksi poliisia on joutumassa oikeuden eteen protesteihin liittyen. Syytteiden mukaan toinen poliiseista löi mielenosoittajaa kädellä kasvoihin ja toinen heitti mielenosoittajia kivellä vapunpäivänä Pariisissa.

Lue lisää: Ranska helpottaa sekä yritysten että kotitalouksien verotaakkaa, taustalla keltaliivien mielenosoitukset