Kansaneläkelaitoksessa työskennellyt mies uhkaili vuosien ajan työkavereitaan. Hän kävi esimieheensä käsiksi, lisäksi hän suoriutui heikosti töistään. Lopulta Kela irtisanoi miehen tämän arvaamattoman ja aggressiivisen käytöksen takia.
Mies piti potkujaan perusteettomina ja haastoi Kelan oikeuteen. Miehen mielstä hänelle olisi pitänyt antaa ensin varoitus ja mahdollisuus korjata käytöstään. Mies vaati Kelalta korvaukseksi kahden vuoden palkkaansa eli lähes 90 000 euroa.
Mies oli työskennellyt Kelassa yhtämittaisesti vuodesta 2005 lähtien ja viihtynyt enimmäkseen yksin omassa työhuoneessaan. Työt hän oli tehnyt niin kuin itse oli halunnut kuuntelematta työnantajaa.
Kun esimiehet yrittivät puuttua miehen tekemisiin, mies uhkaili heitä ja muita kollegoitaan. Miehen mukaan hänen esimiehilleen ja muille työyhteisön jäsenille kävisi huonosti, jos hän ei saisi tehdä töitään niin kuin itse halusi.
Näitä huutoja ja uhkauksia saivat kuulla monet miehen työyhteisöön kuuluvat henkilöt. Vuoden 2016 alussa hän kävi myös fyysisesti käsiksi naispuoliseen esimieheensä, jonka jälkeen tämä luopui esihenkilön tehtävistään.
Lue myös: Mediat: Sekavasti luennolla käyttäytyneelle Lapin yliopiston ex-rehtorille potkut – kiistää olleensa humalassa
Täysin yhteistyökyvytön
Mies ei suostunut työnantajan sääntöihin tai vaatimuksiin. Hän pyrki jatkuvasti hallitsemaan työyhteisöä aggressiivisella käytöksellään.
Näin tapahtui, kun työnantaja ilmoitti, että siihen saakka yksin työskennelleen miehen työhuone vaihtuisi kahden hengen työhuoneeseen.
Jossain vaiheessa työnantaja kiinnitti huomiota siihen, ettei mies suoriutunut työtehtävistään samalla tehokkuudella kuin muut vastaavaa työtä tekevät henkilöt organisaatiossa. Työnantaja huomasi, että mies käytti työaikaansa omiin opiskeluihinsa ja päätti kieltää opiskelun työnantajan tiloissa.
Mies reagoi päätökseen uhkailemalla jälleen uutta esimiestään.
Kelan mukaan mies ei hallinnut omia töitään, eikä suostunut osallistumaan työnantajan järjestämiin koulutuksiin, joiden tarkoituksena oli parantaa hänen osaamistaan. Työtehtävistä suoriutumista haittasi myös se, ettei mies suostunut kommunikoimaan kollegoidensa kanssa tai ottamaan heiltä vastaan opastusta.
Mies kieltäytyi jatkuvasti työtehtävistään. Hän myös tuhosi työnantajan tiedostoja, mistä hän sai varoituksen.
Lue myös: Lähtöpassit koeajalla tulee monelle työntekijälle järkytyksenä
Koko työyhteisö pelkäsi
Miehen käytös aiheutti koko työyhteisöön pelkoa. Kollegat eivät uskaltaneet lähestyä häntä työasioissa ja osa heistä kärsi tilanteesta niin, että joutui sairauslomille.
Kun työnantaja yritti puuttua tilanteeseen, mies oli täysin yhteistyöhaluton ja väitti kaiken olevan hyvin.
Tästä huolimatta tilanne paheni jatkuvasti työpaikalla ja työsuhteensa loppuaikoina mies istui palavereissa puhumatta vaikuttaen ulospäinkin hyvin aggressiiviselta ja uhkaavalta.
Lopulta esimiehet alkoivat pelkäämään, että mies saattaisi toteuttaa uhkauksensa heitä ja muuta työyhteisöä kohtaan. Pelon vakavuudesta kertonee se, että miehen fyysisen hyökkäyksen kohteeksi joutunut esihenkilö heittäytyi oikeudessakin muistamattomaksi ja kieltäytyi kertomasta miehen tekemisistä.
Lopulta Kela katsoi, ettei sillä ollut muita vaihtoehtoja kuin irtisanoa miehen työsuhde. Mies sai potkut vuonna 2018 työskenneltyään Kelassa yhtämittaisesti 13 vuoden ajan.
Lue myös: Miksi lapsiperhettä piinannut Savonlinnan miekkamies saa kulkea vapaana? "Lapsille jää varmasti valtava trauma"
Mies kiisti kaiken
Mies kiisti uhkaukset ja aggressiivisen käytöksen. Hänen oman käsityksensä mukaan pomot olivat antaneet hänen tehdä työnsä itseohjautuvasti, koska hän suoriutui niistä niin hyvin.
Hän kertoi, ettei ollut juurikaan tekemisissä muun työyhteisön kanssa. Mies kiisti kieltäytyneensä työtehtävistä tai huutaneensa tai uhkailleensa ketään. Hän ei ollut myöskään omasta mielestään käynyt käsiksi keneenkään.
Miehen mukaan kyse oli väärinkäsityksistä, eikä Kelalla ollut mitään perusteita potkuille. Mies vetosi siihen, ettei ollut saanut ennen potkujaan varoitusta ja mahdollisuutta korjata käytöstään.
Kela toimi oikein
Helsingin käräjäoikeuden käsityksen mukaan on ilmeistä, että miehen käytös vaikutti työpaikan ilmapiiriin ja koko työyhteisön työsuoritukseen. Käräjäoikeus piti miehen toimintaa hyvin vakavana.
Miehen toiminta muodosti oikeuden mukaan uhkan muiden työyhteisön jäsenten turvallisuudelle ja hyvinvoinnille. Jos Kela olisi antanut potkujen sijaan varoituksen miehelle, oikeuden mukaan Kela olisi altistanut työyhteisön sille, että mies toteuttaa uhkauksensa.
Tästä syystä potkut ilman varoitusta ja irtisanomisajan työvelvoitetta olivat ainoa mahdollisuus. Käräjäoikeuden mukaan Kelalla oli irtisanomiseen lailliset perusteet.
Käräjäoikeus hylkäsi kaikki miehen vaatimukset. Mies valitti ratkaisusta Helsingin hovioikeuteen, joka piti käräjäoikeuden ratkaisun voimassa.