Kela-johtajan 800 euron lausunto villitsi ennen aikojaan: "Kertoo, että tälle on tilausta maailmallakin"

Perustulokokeilu on vasta esiselvitysvaiheessa ja vie vielä vuosia, ennen kuin malli mahdollisesti konkretisoituu suomalaisten arkielämään.

– Aiheesta uutisoitiin virheellisesti, että Kela suunnittelee perustuloa Suomeen. Kela ei suunnittele perustuloa, vaan tutkimusryhmäni suunnittelee pohjaa perustulokokeilulle. Emme ole ehdottamassa mitään tiettyä euromäärää, vaan meillä on erilaisia malleja ja tulotasoja, joita pohditaan. Loppupeleissä poliittiset päättäjät ja hallitus tekevät päätöksen, mitä mallia tai malleja ja millaisella asetelmalla lähdetään kokeilemaan, kertoo Kelan tutkimusosaston professori Olli Kangas.

Kansainvälisestä mediasta muun muassa brittilehti Independent ja talouslehti Forbes uutisoivat 800 euron perustulosta innoissaan. Kelan tutkimusosaston professori uskoo perustulon nousseen virheellisestikin uutiskynnyksen yli, sillä aihe on kansainvälisestikin kiinnostava.

– Tämä asia herättää poliittista kiinnostusta ja intohimoja, sillä koko asialle on aika suuri tilaus eri puolilla maailmaa. Sosiaaliturvakeskusteluun halutaan uusia näkökulmia ja tällaisia kokeiluja seurataan mielenkiinnolla, Kangas arvioi.

Kangas ei tiedä, mistä virheellinen uutinen lähti leviämään maailmalle, mutta kotimaassa aiheesta kirjoitettiin ensimmäistä kertaa noin kuukausi sitten, kun perustulokokeilun selvitysryhmä perustettiin.

Neljä mallia

Valtioneuvoston kanslia on antanut Kankaan johtamalle tutkimusryhmälle tehtäväkseen selvittää neljä erilaista lähestymistapaa perustulomalliin. Ryhmä antaa ensi maaliskuun lopussa hallitukselle esiraportin tutkimuksen tuloksista ja loppuraportti luovutetaan 15. marraskuuta 2016. Poliittisten päättäjien valitsema perustulomalli tai -mallit lähtisivät silloin kokeiluun vuosina 2017-2018, jonka jälkeen hallitus päättäisi sen jatkosta.

– Ensimmäinen lähestymistapa on täysi perustulo, mikä tarkoittaa, että perustulon suuruuden tulisi olla suhteellisen korkea, jotta sillä voidaan kompensoida syyperusteisia etuuksia.

– Toinen malli on osittainen perustulo, joka on sen verran matala, ettei se korvaa olemassa olevaa järjestelmää.

– Kolmas malli on negatiivinen tulovero ja mietimme, miten sitä voitaisiin kokeellisesti toteuttaa.

– Neljäntenä vaihtoehtona meille on annettu tehtäväksi pohtia muita mahdollisia malleja. Jokaisessa neljässä lähestymistavassa on lisäksi alatasoja. Tässä vaiheessa arvioinnin alla on monia eri malleja, professori Olli Kangas selventää.

"Luku lähti elämään"

Jokaiselle suomalaiselle kuukausittain annettava 800 euron perustulo -väite lähti liikkeelle haastattelusta, jossa Olli Kangas pohti, kuinka suuri täysi perustulo voisi olla. Kankaan mukaan luku lähti elämään omaa elämäänsä. Muut kolme mallia jäivät täysin syrjään.

– Sanoin, että jos toteutamme täyden perustulon, niin se ei voi olla alhaisempi kuin tämänhetkinen takuueläke, joka on vähän vajaa 800 euroa. Täyden perustulon, jos sitä lähdetään kokeilemaan, pitäisi todennäköisesti olla korkeampi kuin tuo mainittu summa sen takia, että perustulon ideaan kuuluu se, että se pystyy korvaamaan syyperusteisia etuuksia. 800 euroa ei riitä siihen.

– Oma kysymyksensä on se, miten realistinen tämä malli on. Teemme mikrosimulaatiolaskelmia ja selvitämme eri mallien tulojaollisia vaikutuksia, kansantaloudellisia vaikutuksia, verovaikutuksia ja arvioimme työllisyys- ja käyttäytymisvaikutuksia. Sen jälkeen olemme huomattavasti viisaampia siihen, missä määrin tällainen ajatelma on realistinen, professori Olli Kangas kertoo.

Kelan tutkimusosaston professorin mukaan perustulokokeilusta olleet uutiset ovat pitkälti sisällöltään asianmukaisia. Otsikoille professori puolestaan antaa kritiikkiä, koska ne ovat hänen mielestään olleet turhan radikaaleja.

– Kutsun sitä klikkausjournalismiksi, kun asia otsikoidaan räväkästi, sitä paisetetaan ja se lähtee otsikon tulkitsemana elämään omaa elämäänsä. On helpompi esittää mediaotsikoissa jokin luku kuin kertoa tällaista pohdintaa perustulokokeilun esiselvityksestä. On kiinnostavampaa kertoa, että perustulo toteutetaan kuin että perustulon kokeilua suunnitellaan. Edellinen on vetävä uutinen, jälkimmäinen ei niinkään.

Perustulomallia ei välttämättä tule

Kangas huomauttaa, että perustulomallikokeilu voi vielä tyssähtää.

– Perustulokokeilu ei ole kiveen hakattua. Perustulokokeilussa on vielä hirvittävän monta muttaa ja kommervenkkiä. Esimerkiksi talouden kehityksellä on suuri vaikutus siihen, mitkä optiot ovat tulevaisuudessa mahdollisia. Mikä on perustuslaillisesti mahdollista kokeilla? Miten sosiaalilainsäädäntö sopeutetaan perustuloon? Mikä on maksualusta? Kaikki on vielä hämärän peitossa, professori Olli Kangas sanoo.