Keho elää omaa vuorokausirytmiään, jota on hyvä noudattaa. Aamuneljästä puoleenpäivään saakka elimistössä on käynnissä puhdistumisen aika.
– Silloin tulisi nauttia vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja kokojyväviljaa. Myös juominen sijoittukoon aamupäivään. Puhtaan veden juominen on tärkeää. Nestepitoinen ruoka ja juomat vaikuttavat tehokkaasti aamuaikaan, kertoo ravintoasiantuntija ja -kouluttaja Airi Rekilä-Aaltonen.
Puolenpäivän aikaan alkaa kehon energiatalousaika, joka kestää iltakuuteen saakka. Silloin tulisi nauttia esimerkiksi rasvoja.
– Energiatalousaikana tulisi nauttia kasvisruokaa, kokojyväruisleipää, kasviskeittoja, kasvissalaatteja, hyviä rasvoja ja öljyjä sekä maitorasvaa ja voita.
Syö iltaruoka ajoissa
Illan suussa ruokavalion tulisi painottua valkuaisruoaksi. Illan pääruoka tulee nauttia vähintään kolme tuntia ennen nukkumaanmenoa.
– Ruoan täytyy ehtiä imeytyskentille, eli missään nimessä ei saa mennä raskas ruoka mahassa nukkumaan. Muuten ruoka jää mahaan käsittelemättömänä ja valtaa unitilan.
Rekilä-Aaltonen muistuttaa, että valkuaisruoan syömiseen pitää käyttää aikaa. Jos syöt lihaa tai kalaa, ruoka tulee pureskella hyvin.
– Tärkkelyspitoisia ruokia tulisi välttää ilta-aikaan, koska niiden reaktioaika on pidempi. Illalla ei siis kannata syödä perunaa vaan selluloosapitoisia ruokia kuten juureksia, tomaattia, kurkkua ja salaattia.
– Kasvispainotteinen ruokavalio on mahdottoman hyvä iltapala. Käytä esimerkiksi herneitä ja papuja. Herneet kannattaa idättää ja hapattaa, sillä niistä syntyy entsyymejä, joilla on vaikutusta ruoansulatukseen.
Pidä tauko ruoan ja sängyn välillä
Rekilä-Aaltonen painottaa, että myöskään aamiaispöytään ei saisi istua suoraan sängystä.
– Jos mahdollista, ennen kuin syöt aamiaista pitäisi käydä pienellä lenkillä. Viisitoista minuuttia raikkaassa aamuilmassa riittää jo aamutuimaan. Se voi olla venyttelyä, kävelyä, hölkkää, mitä tahansa, hän ehdotti viime vuoden toukokuussa Studio55.fin haastattelussa.
Aamuvenyttelyn lisäksi raikkaan veden nauttiminen on tärkeä aamurutiini.
– Aamiainen tulisi nauttia sitten lenkiltä tultua. Silloin keho on valmiimpi vastaanottamaan ruokaa.
Näin jaksat päivän
Pienet venytys- tai hengitysharjoitukset työn lomassa helpottavat vatsan hyvinvointia. Ne ovat ruoan sulamisen kannalta tärkeitä rutiineja.
– Illemmalla kannattaisi tehdä vielä pidempi lenkki ja mieluummin ulkoilmassa. Jos mitenkään mahdollista, kannattaa liikkua mäntymetsissä, sillä niissä on paljon happea. Ennenhän keuhkotautiparantolatkin olivat mäntymetsissä, koska männyssä on happea sitovia ominaisuuksia.
Rekilä-Aaltonen toteaa, että Suomesta löytyy paljon tapauksia, joissa vatsavaivat voisi korjata oikealla liikunnalla ja ruoalla.
– Meillähän on happikäyttöinen energiajärjestelmä. Hapen kulkeutuminen ruoan mukana maksaan on tärkeä osa hyvinvointia. Suolistossa on hyvä olla aina maitohappobakteereja.
Kun bakteeri imeytyy maksaan, se aiheuttaa happea.
– Jokainen ateria tulisi aloittaa maitohappobakteeripitoisella salaatilla eli kasviksilla.
– Myös hapankaalilla sekä hapetutulla nauriiilla ja tomaatilla on suuri merkitys ravintoon. Ravinnon mukana on tärkeä saada hapekasta materiaalia.
Näin keho mätänee
Huomattavaa on se, että ilman oikeanlaista ruokavaliota ja ohjeiden noudattamista keho todella mätänee.
– Jos ravintoaineet eivät hajoa rakenneosikseen oikein, eli jos entsyymitoiminta ja vatsahappotoiminta ovat vajavaisia, se aiheuttaa bakteerien työskentelyn suolistossa. Silloin suoleen muodostuu toksiineja eli myrkkyjä.
– Maitohappobakteereja siis täytyy olla suolistossa, jotta ne muodostavat happea ja voivat puhdistaa paksusuolen aluetta.
Välttämisen arvoisia asioita ovat vanha vilja, valkoinen sokeri sekä valkoiset jauhot. Ne aiheuttavat käymistä ja ikäviä tilanteita suolistossa.
Vuosikausia suolisto-ongelmien parissa työskennellyt Rekilä-Aaltonen muistuttaa, että ravinto vaikuttaa aina myös aivoihin ja keskushermostoon.
Studio55.fi/Siiri L'Ecuyer
Kuvat: Colourbox.com