Kesän tullen erilaisiin pikkuhaavereihin voi tarvita laastaria. Imatrankosken apteekin apteekkari Anja-Riitta Martinsen neuvoo, miten laastaria käytetään oikein.
Tiesitkö esimerkiksi, milloin laastari muuttuu bakteeripesäksi?
Apteekeista löytyy erikseen laastareita esimerkiksi rakkoja ja sormenpäitä varten. Tarvitseeko erilaisiin tai eri paikoissa oleviin haavoihin oikeasti omanlaiset laastarinsa?
Kyllä minun mielestäni tarvitsee. Rakkolaastari on paljon parempi kuin tavallinen laastari, sillä se poistaa kipua. Sormenpäille suunnatuissa laastareissa on samaa kipua poistavaa materiaalia, minkä lisäksi niiden muotoilu on sormenpäille tosi hyvä.
Mitä eroa on kangaslaastarilla ja muovilaastarilla?
Ei oikeastaan mitään. Se, kumman valitsee, on lähinnä makukysymys. Kangaslaastarit ovat kyllä pehmeämpiä, minkä takia ne muotoutuvat ja pysyvät vedessä vähän paremmin.
Kuinka kauan samaa laastaria saa pitää iholla?
Uusi laastari kannattaa vaihtaa päivittäin riippuen hieman paikasta ja siitä, vuotaako haava.
Mistä tietää, ettei haava laastarin alla ole vielä parantunut?
Jos haava kaipaa vielä suojaa, se on silmin nähtävissä: haava on ärtyneen näköinen. Auki olevaan haavaan voi mennä ilman laastaria likaa. Joissakin laastareissa on bakteerikasvua estäviä, hopealla varustettuja tyynyjä. Laastari ei kuitenkaan sinällään paranna haavaa, vaan suojaa sitä.
Saako laastari kastua?
Mielellään ei. Vesitiiviit laastarit periaatteessa pitävät vettä menemästä haavaan, mutta silti jostain rakosesta voi aina livahtaa. Itse vaihtaisin laastarin kastumisen jälkeen, sillä märkänä laastari on aikamoinen bakteeripesä.
Jos haava on sormessa ja laastari kastuu useita kertoja päivässä käsiä pestessä tai vaikka tiskatessa, vedenkestävän laastarin lisäksi voi käyttää hanskoja.
