Suomen paras asuinalue -kilpailun alue-esittelyssä olemme nyt siirtyneet pääkaupunkiseudun puolelle. Ensimmäisenä vuorossa on muutaman kilometrin päässä Helsinki-Vantaan lentoasemalta oleva Kartanonkosken alue, Vantaalla. Tämä hiljattain valmistunut alue on herättänyt poikkeuksellisen paljon keskustelua ja erilaisia mielipiteitä.
Kävimme tutustumassa Kartanonkoskeen yhdessä Hyvä asuminen 2010 -kehitysohjelman kanssa koolle kutsumamme asiantuntijaraadin kanssa, johon kuuluivat tällä kertaa yliarkkitehti Anne Jarva ympäristöministeriöstä, tutkimusjohtaja Kimmo Rönkä (Movense Oy), professori Aija Staffans ja filosofian tohtori Marketta Kyttä Teknillisestä korkeakoulusta sekä professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta.

Kartanonkoskea ryhdyttiin suunnittelemaan syvimmän laman keskellä 1990-luvun alussa. Vantaan kaupungin tavoitteena oli saada aikaan asuntoalue, joka poikkeaa selvästi muusta pääkaupunkiseudun asuntotarjonnasta. Ajatus syntyi hetken oivalluksena, kertoo Vantaan kaupungin arkkitehti Timo Kallaluoto: "Kävelin Kartanolta poispäin ja katselin näitä punatiilisiä, punatiilikattoisia maatalousrakennuksia. Mieleen tuli ajatus siitä, että tässä ympärillähän voisi olla kokonainen kaupunginosa."
Ensin tehtiin kaavaluonnos ja vuonna 1997 järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka voitti ruotsalainen arkkitehtitoimisto uusvanhaksikin luonnehditulla tyylillään. Erään kiteytyksen mukaan ruotsalaiset suunnittelivat kaupunkia, kun taas suomalaiset arkkitehdit ehdottivat taloja.
"On syntynyt kysymys siitä, onko tämä oikeaa arkkitehtuuria – onko tämä sallittua vai kiellettyä arkkitehtuuria", Kallaluoto hymyilee. "Lähtökohtaisestihan tätä ei ole koskaan suunniteltu arkkitehtilehteen vaan pikemminkin asukkaille."




